Tuoreimman kauppakamarien jäsenyrityksilleen toteuttaman suhdannekyselyn tulokset ovat kautta linjan heikompia kuin aiemmin tänä vuonna toteutetuissa kauppakamarikyselyissä. Kohonneet kustannukset ja palkkojen korotuspaineet koettelevat yrityksiä. Tulosten mukaan Lapin tilanne kuitenkin näyttää Suomen keskiarvoa hieman pirteämmältä.
Yritysten arviot suhdannekehityksestä jatkoivat heikkenemistään joulukuussa toteutetussa kauppakamarikyselyssä. Kyselyyn vastasi yli 1600 kauppakamarien jäsenyritystä eri toimialoilta ja eri puolilta Suomea.
Yrityksistä optimistisina oman toimialansa tunnelmia piti vain 20 prosenttia, kun pessimistien osuus oli lähes 40 prosenttia. Loput vastaajat pitivät tunnelmia toimialoillaan tavanomaisina. Erityisen pessimistisiksi tunnelmia kuvataan kaupan ja rakentamisen alalla. Sen sijaan palvelualoilla tilannetta arvioidaan optimistisemmin. Teollisuuden toimialat asettuvat ääripäiden väliin.
”Suhdannetilanne on kokonaisuudessa jossain määrin ristiriitainen. Työvoiman kysynnästä huolimatta oman toimialan vallitsevia tunnelmia kuvataan keskimäärin varsin pessimistisesti, mikä todennäköisesti heijastelee epävarmuutta tulevasta”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Lapissa tunnelmia toimialallaan optimistisena piti kolmannes (34%), normaalina vajaa puolet (47%) ja pessimistisinä alle viidesosa (18%). Lapin keskiarvoa positiivisemmat tunnelmat ovat Lapin kauppakamarin arvion mukaan muutaman asian yhteisvaikutusta.
”Lapin matkailussa on meneillään erittäin vilkas kansainvälisen matkailun sesonki ja vetovoima kantaa jatkossakin. Teollisuudessa tilauskannat ovat vielä olleet kohtuullisen hyvällä tasolla ja esimerkiksi Metsä Groupin rakennustyömaa etenee täydellä höyryllä” analysoi Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Liisa Ansala.
Kustannusten nousu ja palkankorotuspaineet koettelevat yritysten kannattavuutta
Koko Suomen vastaajista yli 41 prosenttia arvioi kannattavuutensa heikkenevän ensi vuonna ja vain 23,5 prosenttia uskoo kannattavuuden paranemiseen. Liikevaihdon laskua seuraavan kuuden kuukauden aikana odottaa silti vain neljännes vastaajista. Reilut 26 prosenttia arvioi liikevaihdon kasvavan ja loput vastaajat ennakoivat liikevaihdon pysymistä ennallaan.
Appelqvistin mukaan kannattavuuden lasku kertoo siitä, ettei yritysten kohtaamia laajasti nousseita tuotantokustannuksia ole erityisen helppo siirtää täysimääräisesti loppuasiakkaille. Jatkossa oman lisäpaineensa tilanteeseen tuo myös palkkakustannusten nousu.
”Valtaosta vastaajista ennakoi keskimääräisen palkkatason nousevan seuraavan puolen vuoden aikana. Odotukset palkkojen noususta ovat sikäli ymmärrettäviä, että reaalisesti palkkojen ostovoima laskee jopa historiallisen paljon, mikä tuo painetta korotuksiin. Samaan aikaan on ymmärrettävä, että tuotantokustannusten ja energian kallistuminen eivät keskimäärin synnytä yrityksiin palkannousuvaraa”, Appelqvist sanoo.
Myös kannattavuus- ja liikevaihto-odotusten osalta Lapista saadut arviot olivat hivenen keskiarvoa positiivisemmat. Lapin vastaajista kannattavuutensa ensi vuonna arvioi heikkenevän reilu neljäsosa (28%) ja kannattavuuden kasvuun uskoi yli kolmannes (37%). Seuraavan kuuden kuukauden aikana liikevaihdon pienenemistä ennakoi alle viidesosa (18%) ja kasvua odottaa reilu kolmannes (35%) vastaajista, vajaa puolet (47%) arvioi tilanteen pysyvän ennallaan.
”Vaikka tulokset antavat viitteitä, että Lapilla tulevaisuuden näkymät ovat vähemmän synkkiä kuin muualla Suomessa, on meilläkin syytä varautua tulevaisuuden haasteisiin. Tuotantokustannusten nousu ja energian hinta painavat kannattavuutta alaspäin. Kuitenkin Lapin elinkeinoelämän rakenteessa on kuitenkin piirteitä, jotka voivat kantaa haastavienkin kriisiaikojen yli – vihreä siirtymä vaatii niin malmi- kuin metsäteollisuuden tuotteita. Kansainvälisessä matkailussa Lappi ei ole riippuvainen yhdestä kansainvälisestä matkailijaryhmästä, vaan tukijalkoja on monta”, toteaa Lapin kauppakamarin Ansala.
Osaavan työvoiman saatavuus ja raaka-aineiden kallistuminen rajoittavat merkittävästi tuotantoa
Kyselyn kansallisten tulosten mukaan ainoastaan hieman yli 17 prosenttia yrityksistä ennakoi henkilöstömääränsä supistuvan seuraavan kuuden kuukauden aikana. Noin 25 prosenttia yrityksistä arvioi henkilöstömääränsä kasvavan edelleen ja loput vastaajista ennakoi henkilöstömäärän pysyvän ennallaan.
Yrityksissä nähtiin osaavan työvoiman saatavuuden olevan yhä jopa merkittävin tuotannon rajoite (40%). Kaksi muuta keskeisintä estettä ovat raaka-aineiden kallistuminen (39%) ja kysyntätilanteen heikentyminen (37%).
”Työvoiman kysyntä on säilynyt yllättävän vahvana talouden vastatuulitekijöistä huolimatta, vaikka avoimien työpaikkojen määrän osalta huippu on jo ohitettu. Suhdannetilanteen heikkeneminen välittyy kuitenkin juuri nyt työmarkkinoille hyvin hitaasti osin lähtötilanteessa vallinneesta työvoimapulasta johtuen”, arvioi Appelqvist.
Ammattitaitoisen työvoiman puute näkyy Lapin vastauksissa jopa Suomen keskiarvoa enemmän. Lapissa puolella vastanneista työvoimapula rajoittaa toimintaa.
“Kansallisessa päätöksenteossa on tehtävä pikaisesti toimia työvoiman maahantulon helpottamiseksi, saatavuusharkinnan poistamiseksi kaikilta toimialoilta ja yritysten vallan lisäämiseksi työvoiman kansallisessa rekrytoinnissa. Lapissa on suuri mahdollisuus lisätä englanninkielistä tutkintokoulutusta niin toisella- kuin korkea-asteella ja tämä väylä on pikaisesti vahvistuttava. Julkisella ja yksityisellä sektorilla on ponnisteltava aidosti kansainvälisten työkulttuurien muodostumisen puolesta, jotta pitovoimamme vahvistuu”, linjaa Ansala.
Kauppakamarien talouskysely tehtiin 7.-9.12.2022 ja siihen vastasi 1611 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea. Lapista kyselyyn vastasi 51 eri yritysten edustajaa eri toimialoilta. Lisää kyselyn tuloksia julkaistaan Talouskatsauksen julkaisun yhteydessä 20.12.2022.