Vihreässä siirtymässä Lapin mahdollisuus – tarve vahvemmalle TKI- ja koulutusedunvalvonnalle

ViiviAjankohtaista, Vaikuttaminen

Lapin kauppakamari on mukana työstämässä Lapin maakunnalle uutta älykkään erikoistumisen strategiaa. Kauppakamarin rooli on koota elinkeinoelämän näkemys älykkään erikoistumisen valinnoista Lapin liiton strategian päivitykseen. Strategian elinkeinoelämän näkökulmia tuodaan ilmi Kauppakamarin EAKR-rahoitteisen Kasvua älykkäästä erikoistumisesta hankkeen puitteissa. Kauppakamari tekee päivityksen osalta yhteistyötä liiton FOKUS-hankketiimin kanssa, jossa päävastuu strategian päivittämisestä on.

Hankeen tavoitteena on uudistaa Lapin älykkään erikoistumisen strategia elinkeinolähtöisesti niin, että strategian toimeenpanon kannalta keskeiset, älykkään erikoistumisen nk. Arctic Smartness -klusterit tukevat elinkeinoelämää entistä paremmin. Yritysten osallistumista TKI-toimintaan on tehostettava, jotta edistetään yritysten uudistumista, innovaatioiden syntymistä ja kaupallistamista, kasvua, kilpailukykyä sekä kansainvälistymistä. Yksi keino on parantaa klustereiden tarjontaa vastaamaan paremmin elinkeinoelämän tarpeisiin.

Kyselytutkimus elinkeinoelämälle

Lapin kauppakamarin jäsenille tehtiin huhtikuun aikana kyselytutkimus sekä teemahaastatteluja koskien tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI) Lapissa. Kyselyssä kysyttiin muun muassa Lapin innovaatiopotentiaalia, mitkä tekijät mahdollistavat uudet innovaatiot ja kasvun sekä mitkä tekijät Lapissa hidastavat tai jopa estävät yrityksen innovaatiotoimintaan perustuvan kasvun. Tulosten perusteella näyttää siltä, että päivittyvän Lapin älykkään erikoistumisen strategian sisällöissä vahvasti näkyvät digitalisaatio ja vihreä siirtymä ovat mahdollisuuksia Lapissa.

Vihreän siirtymän ja digitalisaation mahdollisuudet Lapin elinkeinoelämälle

Lapille vihreä siirtymä tarjoaa mahdollisuuksia kaikille elinkeinoille, mutta erityisesti malmeille, matkailulle ja metsille.

Matkailun osalta on yleisesti todettu fakta, että Lapin luonto on maailman puhtainta ja siitä on tärkeä pitää kiinni. Vihreä siirtymä ja matkailijoiden parempi ympäristötietoisuus sekä lisääntyvät vaateet vastuullisuudesta suuntaavat monen katseet Lappiin. On tärkeää, että Lapin matkailuyritykset ovat vastuullisuuden osalta alansa edelläkävijöitä.

Malmit ovat raaka-aineina tärkeässä roolissa vihreässä siirtymässä. Ei tarvitse kuin katsoa rajan yli Ruotsin Skellefteån Northvoltin akkutehdasta ja pohtia minkälaisia mahdollisuuksia fossiilisista polttoaineista, ja niistä valmistetuista tuotteista siirtyminen sähköakku-voimantuotantoon tarjoaa yrityksille. Vastuullisuuden parempi tiedostaminen tarkoittaa kaivosteollisuudessa myös kiertotalouden vahvaa suunnittelua kaivostyöskentelyssä. Miten kaivoksilla syntyvää jätettä voitaisiin tehokkaammin hyödyntää esimerkiksi toisen teollisuuden raaka-aineena?

Metsäteollisuudessa tulevaisuuden innovaatiot vihreän siirtymän saralla koskevat puun hyödyntämistä muun muassa rakennusteollisuuden raaka-aineena ja muovin korvikkeena useassa kulutustuotteessa. Lisäksi digitalisten ratkaisujen kehittyessä voidaan yhä tarkemmin kohdistaa tarvittavat hakkuut oikeantyyppiseen puulaatuun ja kohteisiin.

On tunnistettu, että Lapissa yritysten TKI panostukset ovat pienemmät kuin monessa muussa maakunnassa, yritykset eivät aktiivisesti hyödynnä esim. koulutus- ja tutkimuslaitoksissa olevaa osaamista ja palveluja TKI-toimintaansa. Kyselyn mukaan kohtaanto-ongelma ilmenee erityisesti Lapin yliopiston TKI- ja koulutustarjonnan ja yritystarpeiden välillä. Tarvitsisimme esimerkiksi tekniikan alalla vahvempaa maakunnan alueen tutkimustietoa. Lapin AMK:n TKI-toimintaa yritykset osasivat hyödyntää paremmin.

Ratkaisuna yhteistyö ja pyöreänpöydän keskustelut

Lapissa tulisi istua alas elinkeinoelämän, TKI- ja koulutustoimijoiden sekä maakunnan hankerahoittajien kesken ja pohtia Lapille maakunnallista älykkään erikoistumisen strategian ohella edunvalvontastrategiaa koskien maakunnan TKI:ta ja koulutusta. Ikäluokkien pienentyessä, Lappiin tuleva osaajavirta heikkenee entisestään. Lapissa työskentelee 2030-luvulla nykytiedon valossa enää reilusti alle 100 000 henkeä. Nuorten vetovoiman heikkenemisestä kertoo muun muassa se, että Lapin yliopiston hakijamäärä tippui suhteellisesti eniten kaikista Suomen yliopistoista vuoden 2022 yhteishaussa verrattuna vuoden 2021 vastaaviin lukuihin.

Tarvitsemme akuuttiin osaajapulaan äkillisiä toimenpiteitä, mutta myös pidemmän aikakaaren suunnittelua, jossa pohdittaisiin muun muassa maakunnan korkeakoulujen koulutusvastuita ja tutkimusprofiileja yhä laajemmalla toimijaryhmällä, jotta saamme Lapin houkuttelevuutta nostettua ja lisättyä elinkeinoelämän tarpeiden ja TKI-toimijoiden tarjonnan kohtaantoa.

Meidän tulisi kyetä paremmin tehdä yhteistyötä ja koota voimiamme. Lapissa voimavarat tärkeiden kysymysten osalta on tällä hetkellä hajautettuna. Siitä kertoo muun muassa viimeisen parin vuoden aikana ollut käynnissä yli 50 hanketta veto- ja pitovoimaan (lähde: Lapin liiton veto- ja pitovoimatiekartta) ja 150 hanketta koskien osaavan työvoiman saatavuutta (lähde: Lapin osaavan työvoiman saatavuuden toimenpidesuunnitelma).

Tarvitsemme koordinaatiota ja selkeän suunnan sille, mihin Lappi haluaa mennä!

Antti Eteläaho
Projektipäällikkö
Kasvua älykkäästä erikoistumisesta EAKR
antti.etelaaho@chamber.fi