Moskovan MM-kisojen päätöspäivinä suomalainen yleisurheilu odottaa kauhunsekaisin tuntein keihäänheiton finaalia. Tulipa mitalia tai ei, Suomi on urheilumaana nykyään paljon pienempi kuin ennen. Muillakin rintamilla menee melkein yhtä huonosti. Teollisuustuotanto supistuu ja vienti on romahtanut. Muu Eurooppa on viime päivien tilastojen mukaan jo nousussa Kreikkaa myöten, mutta meillä mennään vielä pitkin lepikkoa.
Kuluneen kesän aikana on tullut tavallista tarkemmin seurattua liikenneasioita ja tietenkin pohjoisesta näkökulmasta. Alkukesästä hämmästytti eniten se, että liikenne- ja viestintäministeriö näyttää pistäneen jarrut päälle muutamissa Suomen kannalta tärkeissä kansainvälisissä liikennehankkeissa.Koillisväylän merkitys Suomelle ja kaikki Jäämerenratasuunnitelmat on torjuttu jokaisessa mahdollisessa tilanteessa. Loppukeväällä lausunnolla olleessa Suomen uuden Arktisen strategian luonnosversiossa ministeriö ei nähnyt pohjoisen liikenneyhteyksillä mitään merkitystä Suomelle. Kaikista tärkeimpinä asioina pidettiin Koillisväylän pohjaan laskettavaa internet-kaapelia, joka johtaisi Kiinasta aina Keski-Eurooppaan saakka. Siitä pohjoisen kautta vedetty liittymä antaisi Suomelle merkittävän aseman tietoliikenteen hubina ja pilvipalvelijana Aasian ja Euroopan välillä. Hallitus ei ole vielä hyväksynyt lopullista strategiaa, joten parempaa lienee tulossa.
Kesäkuun puolivälin tienoilla Arkangelissa pidettiin kolmas suomalais-venäläinen arktinen foorumi, jossa yhtenä pääteemana oli Koillisväylä. Asia on tärkeä Venäjälle ja virallinen delegaatio oli sen mukainen. Korkea-arvoisin edustaja oli aiempi liikenneministeri Igor Levitin, joka toimii nykyään presidentti Vladimir Putinin neuvonantajana. Liikenneministeriötä edusti varaministeri Viktor Olerski, joka esitteli foorumissa Koillisväylän kehittämissuunnitelmia. Suomesta piti olla delegaation johtajana liikenne- ja viestintäministeriön korkein virkamies, mutta hän oli huhujen mukaan todennut hoitavansa asian myöhemmin kollegansa kanssa Moskovassa. Nyt korkea-arvoiset venäläiset katselivat hieman kummissaan pohjoisen väkeen painottunutta suomalaisdelegaatiota, mutta onneksi joukossa oli kovan luokan Koillisväylä-osaajia Aker Arcticin toimitusjohtaja Mikko Niinin johdolla.
Liikenne- ja viestintäministeriön korkean edustuksen olisi pitänyt olla paikalla. Varaministeri Olerski kertoi foorumissa Koillisväylän hallinto- ja säännösuudistuksesta. Esityksen suurin uutinen oli venäläisen jäänmurtajan käyttöpakon poistaminen. Väylälle lähteviä aluksia ei myöskään enää tarvitse tarkastuttaa Venäjällä. Molemmat uudistukset vähentävät Koillisväylän korkeiksi moitittuja purjehdusmaksuja ja todennäköisesti lisäävät liikennettä jo meneillään olevana purjehduskautena. Olerski toivoi myös lisää Venäjän ja Suomen välistä konkreettista yhteistyötä Koillisväylän liikenteen kehittämisessä.
Mikäli liikenne- ja viestintäministeriön korkea edustus olisi ollut paikalla, hänet olisi varmasti kutsuttu myös samana päivänä Arkangelissa järjestettyyn Koillisväylän hallinnon uuden pohjoisen keskuksen avajaisiin, johon sekä Igor Levitin että Viktor Olerski osallistuivat. Siellä viimeistään silmät olisivat ehkä avautuneet tulevaisuuden globaalisti kenties merkittävimmän meriväylän merkitykselle. Internetkaapelista ja pilvipalveluista ei foorumissa mainittu sanaakaan.
Kesemmällä suomalainen mediakin huomasi Rail Baltica- hankkeen edistyneen aiempaa konkreettisempaan suuntaan. Tämä hankehan on ollut Pohjolan kolmion rinnalla Suomen keskeisimpiä painopisteitä yleiseurooppalaista TEN-T- verkkoa kehitettäessä. Rail Baltica on rautatiehanke Tallinnasta muiden Baltian maiden kautta Puolan läpi Saksan ja muun Keski-Euroopan logistisiin keskuksiin. Suomi ja Helsinki liittyivät siihen junalauttayhteyden sekä visioidun Helsinki-Tallinna- tunnelin kautta. Tällaisen yhteyden syntyminen olisi merkittävä myös pohjoisen kannalta, koska silloin Jäämerenrata tarjoaisi Koillisväylältä tulevaisuudessa suoran ratayhteyden Eurooppaan.
Suomen virallinen kanta hankkeeseen näyttää kuitenkin jäähtyneen sitä mukaa, mitä konkreettisemmalle tasolle hanke on edennyt. Suomen hallitus käsitteli Rail Balticaa 1.3.2013 ja totesi, että Suomelle esitetyt panostukset ja investoinnit olivat kohtuuttomia. Niinpä kesän uutisessa mainittiin, että Suomelle ja toiselle vastarannan kiiskelle Puolalle tarjottiin mahdollisuutta liittyä myöhemmin ensi syyskuussa perustettavaan rautatieyhtiöön. Tässäkin ministeriö näyttää haluavan sulkea aiemmin leveästi avoinna pitämiään ovia.
Tämän mätäkuun jutulta vaikuttavan tarinan loppuun voidaan laittaa myös rinnastus urheiluun. Suomalainen seiväshyppy on ollut ongelmissa koko kesän. Seipäät ovat olleet liian löysiä tai jäykkiä ja hyppy on tupannut jäädä aina kesken. Ennen vanhaan siitä käytettiin termiä rimakauhu. Nyt näyttää siltä, että Suomea on ainakin kesällä vaivannut kansainvälisissä liikenneasioissa rimakauhu erityisesti siinä ministeriössä, jolle liikenneasiat kuuluvat. Toivottavasti olen ollut väärässä ja syksyllä kaikki on toisin.