Teollisuus on sekä liikevaihdolla että työpaikkojen määrällä mitattuna sekä Suomen että myös Lapin merkittävin toimiala. Lapissa yritysten liikevaihdosta yli 48% ja alueen henkilötyövuosista 12% tulee teollisuudesta. Lisäksi se työllistää tuotantoketjujensa kautta tuhansia lappilaisia sekä epäsuorasti että myös teollisuudelle palveluja tarjoavien pk-yritysten kautta. Teollisuuden pohjoisen kilpailukyky on juuri nyt riippuvainen erityisesti hyvistä liikenneyhteyksistä, tehokkaasta logistiikasta ja koulutetun työvoiman saatavuudesta.
Lapin vientiteollisuus on tärkeä koko Suomen kansantaloudelle. Vuonna 2015 Lappi oli Suomen viidenneksi tärkein vientimaakunta Uudenmaan, Kymenlaakson, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan jälkeen. Maakunnan viennin arvo oli lähes 3.9 miljardia euroa eli 7.2% koko maan viennistä. Osuus on mitä todennäköisimmin vieläkin suurempi, koska Suomen tilastointijärjestelmä korostaa pääkonttoreiden ja suurten vientisatamien (pääkaupunkiseutu, Vuosaari, Kotka, Hamina) merkitystä.
Kauppakamareiden Alueiden kilpailukyky 2016 -selvityksessä tutkittiin alueellisten tekijöiden vaikutusta yritysten kilpailukykyyn ja sijoittumiseen Suomessa. Lapin kauppakamari selvitti yrityksiltä, mitkä asiat yrityksille juuri nyt ovat tärkeitä Lapin elinkeinoelämän kilpailukyvyn edistämiseksi.
Pohjoisen logistiikkakustannuksia alennettava
Alueiden kilpailukyky –selvityksen mukaan teollisuuden osalta tärkeimmät sijaintiin ja toimintaedellytyksiin vaikuttavat tekijät ovat liikenneyhteydet ja yritykselle sopivan työvoiman saatavuus.
Selvityksen mukaan joka viides keskisuuri teollisuusyritys pitää Suomessa sijaitsemisen ongelmana pitkiä kuljetusmatkoja ja siitä syntyviä kustannuksia.
– Suomessa toimivien yritysten logistiikkakustannukset muodostavat yli 13% niiden koko liikevaihdosta ja Lapissa merkitys on vieläkin suurempi. Tässä Suomi jää selvästi jälkeen kilpailijoistaan. Esimerkiksi Ruotsissa investoidaan voimakkaasti uusiin liikenneyhteyksiin. Maan hallitus on päättänyt käynnistää yli 3 miljardin euron arvoisen Uumajan ja Luulajan välisen uuden rautatien Norrbotniabanan rakentamisen vuoden 2018 alussa ja parhaillaan laajennetaan myös Luulajan satamaa lähes parilla miljardilla eurolla. Ruotsin noin kymmenen kertaa Suomen vastaavaa suurempi kuljetustuki tasaa yritysten sijaintipaikan merkitystä ja on Norrbottenin meneillään olevissa suurissa investoinneissa ylittämätön kilpailuetu ruotsalaisyrityksille, kertoo toimitusjohtaja Timo Rautajoki Lapin kauppakamarista.
Lapissa tärkeimpinä ja kiireellisimpinä liikenteen korjaus- ja kehittämiskohteina nähtiin väylien kunto, lentoliikenne ja valtatiet/moottoritiet.
– Suomen hallitus on kehittämässä myös pohjoisia liikenneyhteyksiä, mutta pitkällä tähtäimellä se ei riitä, vaan vielä on panostettava lisää kuljetusten kustannustehokkuuteen ja varmistettava toimitusvarmuus. Ensimmäinen pohjoisen teollisuuden kuljetuskustannuksia parantava tekijä on paitsi varmistaa kuljetustuen jatkuminen myös sen korottaminen merkittävästi määrällisesti. Tärkeitä asioita ovat myös ulkomaisten rekkojen vinjettimaksu, talvimerenkulku tulevaisuudessakin kohtuullisilla jäänmurtohinnoilla sekä varsinkin Lapissa tiestön nykyistä parempi talvikunnossapito, jatkaa Rautajoki.
– Tuotannostamme vientiin menee yli 60% ja liikevaihdosta kuljetuskustannusten osuus on 15%. Kuljetustuki tulee saada vähintäänkin samalle tasolle kuin Ruotsissa, kertoo toimitusjohtaja Tero Lassila Pelloplast Oy:stä.
Lisää työvoimaa ja osaamista
Teollisuuden toimialojen vastanneista vajaa kolmannes oli tyytymätön työnhakijoiden koulutustasoon ja osaamiseen. Lapissa ammatillisten oppilaitosten sijainti alueella nähtiin keskimääräistä tärkeämpänä.
– Teollisuusyrityksissä huoli osaavan työvoiman saatavuudesta on selkeästi kasvamassa. Lapissa tehdään keskimääräistä enemmän oppilaitosyhteistyötä, jota tuleekin edelleen tiivistää yritysten tarvitseman osaamisen varmistamiseksi, kertoo kauppakamarin teollisuusvaliokunnan puheenjohtaja ja Kemin Digipolis Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Heikka.
– Teollisuuden näkökulmasta on tärkeää, että työvoimaviranomaiset huolehtivat siitä, että työttömien työntekijöiden ammattitaito pidetään ajan tasalla ja pätevyydet on päivitetty, kuten esimerkiksi hitsausluokkien ja työturvallisuuskorttien voimassaolo, kertoo toimitusjohtaja Mikko Kurtti Rakennusliike M. Kurtti Oy:stä.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Timo Rautajoki, Lapin kauppakamari, p. 040 5511 289
Toimitusjohtaja Kimmo Heikka, Kemin Digipolis Oy, Lapin kauppakamarin teollisuusvaliokunnan puheenjohtaja, p. 040 555 8020
Alueiden kilpailukyky 2016 –selvitys:
http://kauppakamari.fi/wp-content/uploads/2016/09/alueiden-kilpailukyky-2016-1.pdf