Lapin elinkeinoelämän kehitys on ollut viime vuosina vahvaa. Tilastojen mukaan Lapissa on jokaisella toimialalla saavutettu vuonna 2008 alkanutta lamaa edeltänyt taso ja lähes kaikilla toimialoilla se on myös ylitetty. Lapissa asuu noin 3.3% koko Suomen väestöstä. Maakuntien viimeisimmän vientitilaston mukaan vuonna 2015 Lapin viennin arvo oli 3.9 mrd €, joka on 7.2% koko Suomen viennistä. Todellinen osuus lienee tätäkin suurempi tullin pääkonttoreita suosivan tilastointikäytännön johdosta. Vuoden 2016 ensimmäisellä vuosipuoliskolla Lapin vienti oli noin 1.7 mrd € eli sama kehitys jatkuu. Maakuntien vertailussa Lappi on sijoilla 4-5. Huomattakoon, että Lapin vienti on lähes miljardi euroa suurempi kuin merkittävänä vientimaakuntana pidetyn Pohjanmaan, ja kolminkertainen Pohjois-Pohjanmaan vientiin verrattuna.
Lapissa on juuri nyt käynnissä olevia tai käynnistettäväksi päätettyjä investointeja yli miljardin euron arvosta (Manga LNG, teollisuuden kunnossapitoinvestoinnit, tuulivoimahankkeet ja päätetyt liikennehankkeet). Tämän lisäksi päätöstä odottaa yli 2.2 miljardin investointiprojektit (Kaidi Finland Oy, Boreal Bioref Oy /CAMCE, Sierilä, autotestaus). Voimakkaassa kasvussa oleva Lapin matkailu vauhdittanee lähivuosina myös hotelli- ja rinneinvestointeja lähes 500 miljoonan euron arvosta (Levi Summit 2, Ylläs, Saariselkä, Rovaniemi).
Myös Lapin lähialueiden investoinnit jatkuvat lähes entisessä laajuudessaan. Seuraavan viiden vuoden aikana odotetaan Ruotsin Norrbottenissa, Pohjois-Norjassa ja Murmanskin alueella käynnistyvän yhteensä noin 23.5 miljardin euron arvoiset investointiprojektit. Koko Euroopan Arktisen alueen investointipotentiaali on yli 195 miljardia euroa. Talouskriisien ohimeno ja raaka-aineiden kysynnän kasvu tarjoavat Lapin kautta koko Suomen elinkeinoelämälle lähivuosikymmeninä uuden tärkeän vientimarkkinan.
Paljon on tehty, mutta lisää tarvitaan
Edelleen talouskriisin loppumisen kanssa taisteleva Suomen hallitus on tehnyt hyviä Lapin liikenneyhteyksien kehittämistä koskevia päätöksiä niukoista määrärahoista huolimatta. Kauppakamarin liikennettä koskevista hallitusohjelmatavoitteista on ilahduttavan moni toteutunut, mutta lisää tarvitaan edelleen. Lapin liikenneverkkoa on kehitettävä, jotta suomalaiset yritykset ovat kilpailukykyisiä Euroopan pohjoisosien investoinneissa ja kehittyvillä markkinoilla. Lappiin tulevat matkailijat on saatava sujuvasti perille kehittämällä sekä kotimaisia että suoria ulkomaanreittejä Lapin lentokentille. Tämä edellyttää koko Suomen liikennejärjestelmän nykyaikaistamista, kilpailun lisäämistä sekä uusien rahoitusjärjestelmien käyttöönottoa. Panostus Lapin liikenneyhteyksien kehittämiseen lisää Suomen vientiä ja mahdollistaa osaltaan valtion talouden tasapainottamista ja antaa kasvusykäyksiä kaikille toimialoille.
Hallituksen ns. Liikennekaari -hanke on herättänyt paljon keskustelua ja sen ensimmäiseen vaiheeseen on kohdistettu myös kritiikkiä. Hankkeen jatkoon sisältyy myös liikenneinvestointien rahoittamisen uudistaminen. Se on koko Suomen pohjoisen kilpailukyvyn kannalta erittäin tärkeä uudistus.
Myös lentoliikenteen osalta Lapin tilanne näyttää paremmalta kuin pari vuotta sitten. Viimeksi kuluneen vuoden aikana tapahtunut matkailun voimakas kasvu on myös vauhdittanut lentoyhteyksien kehittymistä. Lappiin tulee jouluna 2016 noin 500 suoraa charter-lentoa, mutta myös kansainväliset reittiyhteydet ovat lisääntyneet koko ajan pääasiassa talvikautena. Lufthansa lisää lentojaan Kittilän lisäksi Ivaloon, Norwegian aloittaa reittilennot Lontoosta Rovaniemelle, Germania lentää useisiin Lapin kohteisiin, samoin Monarch ja Tui travels ja lisää on todennäköisesti tulossa. Myös Finnairin stopover- projekti sekä luvatut lisävuorot ovat parantaneet tilannetta. Lokakuun lopussa Alibaba-konserniin kuuluva Alitrip julkisti Rovaniemellä tuovansa ensi vuonna 50000 kiinalaismatkailijaa Lappiin. Jo pelkästään tämä voi mahdollisesti vaikuttaa suoriin reittilentoihin Kiinasta Rovaniemelle ainakin sesonkiaikoina.
Paremmasta kehityksestä huolimatta Lapin lentoyhteydet ovat edelleen haasteelliset. Talvisesonkina koneet ovat täynnä ja lippujen hinnat lähes pilvissä. Tämä on jo nyt vaikeuttanut muiden toimialojen matkojen suunnittelua Lapin ja Helsingin välisillä reiteillä. Kemi-Tornio- alueen lentojen tulevaisuus on edelleen ongelmallinen asia, vaikka alueelle on tulossa miljardi-investointi. Samoin Finavian tulkinnat Suomen lentoliikennestrategiasta ja kenttien vähentämistarpeista ovat ristiriitaisia. Lentoliikennestrategia tulisi ehdottomasti päivittää voimakkaasti muuttuneen tilanteen tasalle.
Esitykset toimenpiteiksi:
Tieliikenne:
a) VT 4 kunnostamisen jatkaminen Keminmaa – Rovaniemi – Sodankylä
b) Norjaan johtavien tieyhteyksien uudistaminen yhteistyössä Norjan kanssa sekä muiden Lapin kansainvälisten tieyhteyksien kehittäminen
- VT 21 Tornio-Kilpisjärvi sekä Palojoensuu-Hetta-Kivilompolo, Sevetin tie
- VT 5 sekä Sallan rajanylityspaikan tieyhteydet
c) Lapin tieverkon talvikunnossapidon tason selkeä korottaminen
d) Ulkomaisen rekkaliikenteen vinjettimaksun käyttöönotto hallitusohjelman mukaisesti sekä muu sääntely
- Lapin kautta kulkevan kansainvälisen liikenteen maksut mahdollisuuksien mukaan Lapin tieverkon kunnossapitoon
- Talvikauden rengas- ym. säädökset
e) Raskaiden kuljetusten käyttämän tieverkon siltojen vahvistaminen sekä elinkeinoelämän raaka-ainekuljetusten kannalta tärkeän alemman tieverkon kunnossapidon tason parantaminen
Rautatieliikenne:
a) Laurila-Tornio –yhteyden sähköistäminen ja rautatieyhteistyö Ruotsin kanssa
- Henkilöliikenteen kehittäminen matkailun tarpeisiin
- Ruotsin rataverkko Kemiin saakka
b) Kilpailun lisääminen rautatieliikenteessä sekä kaluston hankintaan liittyvien ongelmien ratkaiseminen.
c) Multimodaalikuljetusten palauttaminen rautateillä pohjoinen–etelä –välille ja uuden yhdistettyjen kuljetusten terminaalin perustaminen Kemi-Tornio –alueelle sekä mahdollisesti Rovaniemelle.
d) Kansainvälisten junayhteyksien kehittäminen pohjoisessa sekä ns. Jäämerenradan rakentamistarpeen selvittely osana kansainvälistä kuljetusverkkoa
- Rovaniemi-Sodankylä- radan suunnittelu kaivosliikenteen tarpeisiin
e) Oulu-Seinäjoki -ratahankkeen kakkosvaihe
Lentoliikenne:
a) Suomen lentoliikennestrategian päivittäminen ajantasaiseksi
b) Kotimaan reittiliikenteen kehittäminen Lappiin
- Erityisesti Kemi-Tornion lentoyhteyksien turvaaminen
Merenkulku:
a) Pohjoisen talvimerenkulun ja jäänmurron turvaaminen kustannuksiltaan kilpailukykyisinä.
b) Rikkidirektiivin aiheuttaman kilpailukyvyn heikkenemisen kompensoiminen.
c) LNG:n käytön tukeminen
d) Lapin satamien kehittäminen sekä Ajoksen väylän syventäminen 14 m kaivosteollisuuden tarpeiden mukaisesti.
Liikenteen ja sen investointien rahoitus sekä kansainväliset liikennekäytävät:
a) Liikennekaareen sisältyvän liikenneinvestointien uuden rahoitusjärjestelmän kehittäminen
b) Lapin liikenneyhteyksien saaminen vuonna 2023 päivitettävään TEN-T verkkoon ja kansainvälisen rahoituksen piiriin
c)Suomen arktisten liikenneyhteyksien kehittäminen ja niiden kansainvälisen rahoituksen mahdollistaminen.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Timo Rautajoki, Lapin kauppakamari, p. 040 5511289
LAPIN LIIKENNEPÄIVÄ 2016 järjestettiin Kemissä 29.11.2016 #lapinliikenne
Päivän presentaatiot:
Puheenjohtaja Juha Mäkimattila, Lapin kauppakamari, Stora Enson paikallisjohtaja
Liikenteen luoma kilpailukyky: Johtaja Samuli Haapasalo, Keskuskauppakamari
Liikenteen murros – mitä se tarkoittaa? Liikenneneuvos Risto Murto, Liikenne- ja viestintäministeriö
Bioenergialla vähäpäästöistä liikennettä: Toimialapäällikkö Tage Fredriksson, Bioenergia ry
Pohjois-Suomen liikennestrategiatyön tilannekatsaus: Yksikön päällikkö Timo Mäkikyrö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Tulevaisuuden logistiikkaratkaisut Barentsin alueella: Logistiikka-asiantuntija Jarkko Rantala, Lapin liitto
Saavutettavuustyö Visit Arctic Europe -hankkeessa: Liikenne- ja maankäyttöasiantuntija Hanne Junnilainen, Kiila Consulting
Lapin kauppakamarin liikennepoliittiset tavoitteet: Toimitusjohtaja Timo Rautajoki, Lapin kauppakamari
Outokumpu Stainless Oy:n logistiikkaratkaisut: Head of Raw Material Procurement Tarja Elf, Outokumpu Stainless Oy
Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa: Toimitusjohtaja Jaakko Rantsi, Kemin Satama Oy
Lapin liikenteen tulevaisuus – kuka maksaa? Johtaja Jaakko Ylinampa, Lapin ELY-keskus, Liikenne- ja infrastruktuuri