Hallituksen tiistaina 5.4. pidettävässä kehysriihessä tulee päättää myös elinkeinoelämän kilpailukyvyn säilymisestä pohjoisessa. Lapin kannalta tärkeimmät asiat ovat kuljetustuen jatkon varmistaminen ja VT4:n uudistaminen Kemin ja Oulun välillä. Kehysriihessä tehtävillä säästöpäätöksillä ei myöskään saa heikentää pohjoisen yritysten kilpailukykyä polttoaineveron eikä matkailun arvonlisäveron korotuksilla.
Pohjoisen yritysten kilpailukyvylle tärkeän kuljetustuen voimassaoloaika on päättymässä vuonna 2017 ja sen jatkamisesta on päätettävä kehysriihen yhteydessä, jotta yritykset saavat ajoissa varmistuksen asiasta. Kuljetustuen tasoa on myös nostettava. Ruotsin kuljetustuki on noin kymmenen kertaa Suomen 5 miljoonan euron tukea suurempi. Käytännössä Lapin yritykset saavat tukea noin 4% kuljetuskustannuksista, kun se Ruotsin Norrbottenin pohjoisosissa on jopa 45%. Ero saattaa Suomen talousongelmien jatkuessa johtaa Lapin länsirajalla jopa siihen, että yritykset siirtävät nykyistä enemmän toimintojaan Torniojoen länsipuolelle Ruotsiin.
Hallitus päättää loppukautensa julkisen talouden suunnitelmasta, johon todennäköisesti kuuluvat myös liikennehankkeet. Lappiin saatiin aiemmin talvella korjausvelkaan tarkoitetusta 600 miljoonan euron määrärahasta noin 70 miljoonaa euroa mm. Aurora-hankkeeseen ja Kemijärven radan päällysteen uudistamiseen. Hallitukselle jäi loppukaudeksi 364 miljoonaa euroa, josta on ehdottomasti saatava rahoitusta ruuhkaisen nelostien uudistamiseen Kemin ja Oulun välillä. Hanke tulee käynnistää rakentamalla ensiksi Kemi – Pohjois-Ii- väli, jolla on tapahtunut paljon onnettomuuksia ja jossa ohituskaistojen puuttumisen vuoksi liikenne ruuhkautuu pahoin. Toinen onnettomuuksille altis tieyhteys on Muoniosta Kilpisjärvelle johtava tie, joka tarvitsee Aurorahankkeen lisäksi rahoitusta ongelmallisimmalle pohjoisosalle. Korjausta vaatii myös Lapin tiestön talvikunnossapito. Nykyisillä kunnossapitokriteereillä ja –määrärahoilla liikenne ei ole edes pääteillä turvallista.
Hallitus keskustelee kehysriihen ohessa myös hallitusohjelman toteuttamisstrategiasta. Lapin kannalta olennaisia asioita ovat kärkihankkeisiin kuuluvan ylisääntelyn poistamisen ja normien purkamisen tehostaminen. Kaivosyhtiöiden etsintä- ja porauslupien osalta tilanne on edelleen vaikeutunut, kuten jälleen kerran on käynyt Sakatin osalta. Kaivosyhtiön porauksista on tehty valitus EU:n komissiolle, vaikka viranomaisten mukaan luvan ehtoja ei ole rikottu. Tulevan aluehallintouudistuksen osalta Lapin on saatava pitää riittävä viranomaistaso, jotta tärkeimmät päätökset luvista ja niitä koskevista valituksista voidaan tehdä omassa maakunnassa ja yritysten toimintaympäristöä koskevat päätökset saadaan riittävän nopeasti.
Hallituksen tulee myös harkita maakuntien lentoliikenteen kehittämistä koskevan kokeilun käynnistämisestä Lapissa. Matkailun voimakas kasvu on lisännyt varsinkin kuluvan vuoden alussa lentomatkustajien määrää Lapissa. Myös ulkomaisten lentoyhtiöiden kiinnostus suorien lentoyhteyksien avaamiseen on kasvanut. Lufthansa on lisäämässä ensi talvikaudella suoria lentoja Lappiin ja sen lisäksi uusista reiteistä ovat ilmoittaneet saksalainen Germania ja brittiläinen Monarch. Hyvässä kehitysvaiheessa oleva Lappi soveltuisi kokeiluksi, jossa yhteistyössä Finavian ja Finnairin stopover-ohjelman kanssa kehitettäisiin lentoyhteyksiä sekä myös matkaketjuja lentokentiltä matkakohteisiin Lapissa. EndFragment
Lisätietoja: toimitusjohtaja Timo Rautajoki, p. 040 5511289