Talous vaatii kylmäkäynnistyksen – Hallitukselta tarvitaan miljardien elvytyspaketti

ViiviAjankohtaista, Uncategorized

Koronakriisi uhkaa kaataa terveitä yrityksiäja hävittää pysyvästi työpaikkoja. Tämän estämiseksi vaaditaan välittömiä toimenpiteitä.Samalla hallituksen on kehysriihessä päätettävä taloutta elvyttävistä toimenpiteistä, jotta ne saadaan jo kesken budjettivuoden, kesällä voimaan. 

”Suhdanne-elvytyksen kärkenä tulee olla infrahankkeiden nopea käynnistäminen sekä ansiotuloverotuksen alentaminen julkisen ja yksityisen kysynnän vauhdittamiseksi”, sanoo Keskuskauppakamarin johtaja Johanna Sipola, “Rajoitustoimien purkamisen yhteydessä tarvitaan talouden kylmäkäynnistys.” 

Koronaviruspandemia syöksee parhaillaan taloutta taantumaan. Esimerkiksi Etla arvioi, että Suomen talous supistuu tänä vuonna jopa 5 prosenttia. Suomen Pankin arvio on samansuuntainen. Riskit tätäkin syvempään pudotukseen ovat ilmeiset. 

”Isku talouteen on syvä ja jälki rumaa. Kuinka nopeasti yhteiskunta palautuu ja talous ponnahtaa takaisin kasvu-uralle riippuu akuutin kriisin hoidosta ja siitä, kuinka nopeasti lähes kokonaan seisahtunut yksityinen ja julkinen kysyntä saadaan kylmäkäynnistettyä akuutin kriisin laannuttua”, Sipola sanoo. 

Keskuskauppakamari vaatii, että hallitus päättää jo kehysriihessä taloutta elvyttävien infrahankkeiden käynnistämisestä sekä ryhtyy valmistelemaan yksityistä kulutuskysyntää sekä työllisyyttä tukevia toimenpiteitä kuten ansiotuloverotuksen keventämistä, kotitalousvähennyksen laajentamista sekä kaikkien suomalaisten tuomista ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin.  

”Liikenneinfraan kohdistuva elvytys tulee kohdentaa nopeasti käynnistettävissä oleviin hankkeisiin, jotka parantavat infran kuntoa ja toimivuutta. Tie- ja raideverostoa tulee parantaa miljardin euron elvytyspaketilla”, Sipola sanoo. 

Ansiotuloverotusta Keskuskauppakamari esittää kevennettäväksi kahdella prosenttiyksiköllä kautta linjan. 

”Samoin kuin koronaviruspandemia, toimenpide olisi koko kansantaloutta läpileikkaava. Käytettävissä olevien tulojen määräaikainen kasvattaminen on hyvää suhdannepolitiikkaa, sillä ihmiset kuluttavat suuren osan kasvaneista tuloistaan, mikä parantaa elvytyksen tehokkuutta muun muassa kasvattamalla työllisyyttä”, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo. 

Kyseisen veroalennuksen hintalappu olisi viime vuoden verotuloissa ollut noin kaksi miljardia euroa, mutta nyt luonnollisesti vähemmän. Pitkällä aikavälillä jopa puolet menetetyistä verotuloista tulisi takaisin lisääntyneen taloudellisen aktiviteetin kautta julkisen sektorin eri tuloina. Loppuosan kompensoimiseksi voisi ympäristö- ja haittaveroja vastavuoroisesti kiristää vuosina 2022-2023 noin miljardilla eurolla. 

“Tämä olisi paitsi parasta suhdannepolitiikkaa, myös linjassa hallituksen työllisyys- ja ilmastopoliittisten linjausten kanssa”, Kotamäki jatkaa. 

Lisäksi Keskuskauppakamari esittää, että kriisin rajoitustoimien poiston yhteydessä ravintolapalveluiden arvonlisäverokanta lasketaan väliaikaisesti 14 prosentista 10 prosenttiin ja että samalla myös anniskelun arvonlisäverokanta lasketaan väliaikaisesti 24 prosentista muiden ravintolapalveluiden kanssa samaan 10 prosenttiin. 

”Koronaviruspandemia on ajanut erityisesti ravintola-alan ahdinkoon. Hallituksen päätös sulkea ravintolat määräajaksi on ymmärrettävä mutta poikkeuksellinen toimenpide. Akuutin kriisin päätyttyä ja ravintoloiden avauduttua uudestaan, tulee hallituksen tukea ravintola-alan työllisyyttä sekä ravintolapalveluiden kulutusta laskemalla ravintolapalveluiden ja anniskelun arvonlisävero 10 prosenttiin”, Sipola sanoo. 

Sipolan mukaan tänä ja ensi vuonna valtion talouden alijäämä tulee kasvamaan. 

”Tämä kriisi on se poikkeuksellinen ja odottamaton ’paha päivä’, jota varten hyvinä aikoina on varauduttava. Nyt ei pidä tuijottaa alijäämiä. Samalla on kuitenkin tiedostettava, että tämä kriisi kasvattaa entisestään tarvetta rohkeille julkista taloutta vahvistaville rakenteellisille uudistuksille, jotka odottivat toteuttamista jo ennen kriisiä”, Sipola summaa. 

Liitteet:

Tarvitaan talouden kylmäkäynnistys – Keskuskauppakamarin elvytyspaketti