Lapin kauppakamarin julkaiseman selvityksen mukaan Barentsin alueen investointipotentiaali yltää 178 miljardiin euroon. Investoinneista 86 miljardia kohdistuu teollisiin hankkeisiin, 50 miljardia energiahankkeisiin, 34 miljardia infrastruktuurihankkeisiin, 4 miljardia matkailuun sekä 6 miljardia euroa muihin hankkeisiin.
Pohjois-Ruotsi on ollut viime vuonna esillä teollisilla investointihankkeillaan, mutta vahvaa potentiaalia on myös muualla Barentsin alueella. Lapin kauppakamarin selvityksessä huomioitiin toteutuksessa olevat, vahvistetut ja suunnitteilla olevat investoinnit pääosin vuoteen 2030 saakka. Tulokset vahvistavat kuvaa pohjoisesta teollisten elinkeinojen veturina.
Ilmastotavoitteiden toteuttaminen näkyy investoinneissa ennenäkemättömällä tavalla
Suuri osa alueen teollisista investoinneista liittyy vihreän siirtymän toteuttamiseen. Teollisella sektorilla korostuvat panostukset hiilineutraaliin teräkseen, akkujen valmistamiseen sekä näissä tarvittavien mineraalien louhintaan. Energiasektorilla isossa roolissa on tuulivoiman rakentaminen.
Pohjois-Ruotsissa johtavia hankkeita ovat Bodenin H2 Green steel -hanke, Luulajassa HYBRIT- hankkeen pilottilaitos ja Jällivaaraan rakennettava rautasienen tuotantolaitos. Nämä tähtäävät fossiilivapaan teräksen tuotantoon. Akkusektorin “Nordic Battery Beltin” alueella isoja panostuksia ovat Northvoltin rakenteilla oleva akkutehdas Skellefteåssa ja Freyr akkutehdas Må i Ranassa Norjassa. Hammerfestissä puolestaan sinisen vedyn ammoniakkitehtaan toteuttajat kehitettävät myös hiilidioksidin talteenottoa.
Tuulivoima on isossa roolissa pohjoisessa niin Suomessa, Ruotisssa kuin Norjassakin. Yksittäinen suurin tarkastellun alueen kokonaisuus on Markbygdenin tuulipuistohanke Piteåssa.
Pohjois-Suomen vihreän siirtymän hankkeissa painottuu biotalous sekä tuulivoima ja ydinenergia. ”Kemiin rakentuva biotuotetehdas on Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi. Pyhäjoen ydinvoimala tuottaisi valmistuessaan jopa kymmenen prosenttia Suomen sähköstä fossiilivapaasti, lisäksi Suomen tuulivoimahankkeista noin puolet sijoittuu Pohjois-Suomeen. Vetytalouteen liittyen tehdään tutkimusta ja jatkossa etenkin Perämeren kaari voi olla potentiaalinen näille investoinneille”, kertoo Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Liisa Ansala.
Sähköistymisen vaatimien mineraalien tuotanto on tärkeä osa vihreän siirtymän taloutta.
”Lappiin suunnitelluissa kaivosinvestoinneissa muiden malmien ohella tuotetaan esimerkiksi akkujen valmistukseen tarvittavaa kobolttia, lisäksi uutta tutkimustoimintaa ja malminetsintää tehdään noin viidenkymmenen miljoonan euron vuosittaisilla investoinneilla,” Ansala jatkaa.
Ruotsissa ja Norjassa katseet käännetty pohjoiseen, Venäjä tukee pohjoisia investointeja verohelpotuksin
Pohjois-Ruotsin investointikokonaisuus on selvityksen tulosten mukaan 77,6 miljardia euroa, eli selkeästi suurin tarkastellulla alueella. Merkitys on erityisen suuri, koska investointipotista suurin osa tulee jo vahvistetuista tai käynnissä olevista hankkeista. Pohjois-Ruotsin investoinnista valtaosa on vihreän siirtymän toteuttamista teollisuudessa ja kaivostoiminnassa.
Pohjois-Norjassa viime vuosina investoinnit ja kehityskohteet ovat kääntyneet öljystä uusiutuvaa energia ja akkuja kohti. Pohjois-Norjan investointikokonaisuus on yhteensä 35,1 miljardia euroa, josta lähes puolet energiasektorille. Ruotsissa ja Norjassa päättäjien katseet ovat suuntautumassa pohjoiseen ja pohjoisten alueiden potentiaalin realisoitumisen tukemiseen.
Murmanskin ja Arkangelin alueiden investoinnit ovat selvityksen mukaan 18,6 miljardia euroa, josta valtaosa sijoittuu kaivoksiin ja teollisuuteen. Kuolan niemimaalla Fedorovo Resource on käynnistänyt platinametallien louhintaan keskittyvän kaivoshankkeen, jonka koko on yli 5 miljardia euroa. Muita jättihankkeita ovat Arkangelin syväsataman rakennus sekä Murmanskin Arctic LNG2 – tuotantolaitos. Matkailusektorilla suunnitellaan Petsamon läheisyyteen uutta modernia matkailukeskusta, jonka rakentaminen pitäisi alkaa ensi vuonna.
Venäjä on käynnistänyt Arctic Zone -veroohjelman vauhdittamaan alueen investointeja, alueelle rekisteröityvä yritys voi saada jopa 10 vuodeksi nollaveron. Ohjelman käyttöönoton jälkeen jo vuodessa on saatu liikkeelle isoja investointeja. Vihreään siirtymään liittyen Venäjä on linjannut pyrkivänsä vähentämään päästöjä, mutta investointien listassa ei vielä tällä hetkellä näy isoja toimia tämän saavuttamiseksi.
Pohjois-Suomi vahvistuu tuulivoiman ja kaivosteollisuuden siivittämänä
Pohjois-Suomen investointien kokonaisuus on selvityksen mukaan 47,1 miljardia euroa, luvussa korostuvat etenkin energiahankkeet. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun investointipotentiaalin osuus on noin 29 miljardia euroa. Alueella isot vihreän siirtymän hankkeet liittyvät tuulivoimaan, ydinenergiaan ja biotuotesektoriin. Oulussa myös terveyssektori vahvistuu sairaalainvestoinnin vetämänä.
Lapin investointikokonaisuus seuraavalle noin kymmenelle vuodelle on 17,9 miljardia euroa, josta 10,3 miljardia kohdistuu teolliselle sektorille ja 3,9 miljardia energiasektorille, jossa lukuisat tuulivoimahankkeet nostava kokonaissummaa. Matkailun investointipotentiaali nousee 1,4 miljardiin euroon.
“Jalostuksessa sekä teollisessa kiertotaloudessa on iso potentiaali. Muutamia laajennushankkeita on meneillään ja esimerkiksi Veitsiluodon alueelle tavoitellaan uutta kasvua. Matkailuala on kärsinyt koronapandemiasta toimialoista eniten, ja sen myötä monet suunnitellut isommat investointihankkeet ovat olleet jäissä. Matkailun elpymisen myötä niitä aletaan jälleen viedä eteenpäin”, Ansala arvioi.
Kaivossektorin jättihankkeet, Sakatti, Suhanko, Sokli, Hannukainen ja Rajapalot, etenevät eri suunnitteluvaiheissa. Lapissa jo toimivat kaivokset investoivat joka vuosi useita kymmeniä miljoonia toiminnan ylläpitoon, turvallisuuden ja kestävyyden kehittämiseen ja toimintojen laajentamisen investointiohjelmat ovat loppusuoralla.
”Kokonaissumma osoittaa, että Lapin investointipotentiaali on suurempi kuin usein luullaan. Pidämme todennäköisenä, että nyt suunnitteilla olevista kaivoshankkeista kaksi tai kolme lähtee toteutukseen lähivuosien aikana. Kaivosteollisuutta pyritään myllertämään esimerkiksi luonnonsuojelulain ja kaivoslain uudistuksilla. Ala tarvitsee kuitenkin vakaata, luotettavaa ja ennakoitavaa toimintaympäristöä, jotta uusien kaivosten perustaminen on ylipäätään mahdollista”, toteaa Ansala.
Lapin kauppakamari esittää pohjoiseen yhteistä teollista strategiaa
Investointipotentiaaliselvityksessä on kyse sekä vahvistettujen hankkeiden listaamisesta että investointisuunnitelmien selvittämisessä. Yli puolet selvityksen sisältämistä hankkeista ovat varmalla pohjalla, eli joko vahvistettuja tai toteutuksessa. Koko investointipotentiaalin realisoituminen vaatii Suomen osalta selkeitä toimia.
Lapin omien hankkeiden lisäksi kolmen rajanaapurin alueella muutaman sadan kilometrin etäisyyksillä tapahtuu merkittävää taloudellista kasvua. Suomessakin on aika herätä lähialueiden investointien mittaviin vaikutuksiin.
“Suurin hankkeiden toteutumista koskettava uhka on osaavan työvoiman saatavuus. Työllisyyttä on tarkasteltava kokonaisuutena, koska kaikki pohjoisen investointihankkeet vaativat osansa työvoimasta”, toteaa Ansala.
Pohjois-Suomen yrityksillä on valtava potentiaali osallistua Barentsin alueen investointeihin omilla vahvuusalueillaan.
”Logistiikan ja infran tulee mahdollistaa sujuva tavaroiden ja ihmisten liikkuminen Lapissa ja rajojen yli. Kehityksen tukemiseksi tarvitaan entistä parempia poikittaisia yhteyksiä sekä yhteys jäämerelle”, listaa Ansala.
Lapin kauppakamari nostaa esiin pohjoisessa rajat ylittävän yhteisen teollisen strategian tarpeen. Yhteisellä teollisella strategialla voidaan varmistaa mahdollisimman suuri vaikuttavuus, kunkin alueen toisiaan tukevat erikostumisalat ja synergiaedut. Lisäksi on tärkeä käsitellä työvoiman saatavuuskysymyksiä ja maiden välistä logistiikkaa yhdessä.
Suomessa on tarkasteltava erityisesti pitkiä maankäytön ja luvituksen prosesseja, jotka hidastavat hankkeiden toteutumista. Kauppakamarin näkökulmasta näitä pitää sujuvoittaa ja selkeyttää, jotta investointihankkeet eivät uppoudu vuosikausiksi byrokratiaviidakkoon. Mahdollistavan lainsäädännön lisäksi eri rahoitusinstrumenteilla ja TKI-panostuksilla on iso vaikutus hankkeiden toteutumiseen. Lisäksi esimerkiksi mittavien tuulivoimainvestointien potentiaalin lunastamiseen tarvitaan uudenlaista positiivista suhtautumista asiaan kunnissa, joissa päätökset tehdään.
Selvityksen Lapin kauppakamarin toimeksiannosta laati Korkia Consulting julkisten aineistojen ja haastattelujen pohjalta yhdessä Lapin kauppakamarin omien asiantuntijoiden kanssa. Tarkastelussa keskityttiin hankkeisiin, jotka ovat käynnistyneet tai joiden suunnitellaan käynnistyvän noin 10 vuoden sisällä. Selvityksen toteutus on osa Growth through cooperation -hanketta (EAKR).
Lataa koko raportti Barentsin alueen investoinnit ja elinkeinojen näkymät
Lisätietoja:
Lapin kauppakamari
toimitusjohtaja Liisa Ansala
liisa.ansala@chamber.fi
044 577 7514