Kauppakamarit ovat laatineet listan Suomen liikenneverkon tärkeimmistä korjaus- ja kehittämiskohteista. Hankelistalla muistutetaan, että vientireittien sujuvuus ja työssäkäynti kärsii, mikäli luvattu rahoitustason nosto lykkääntyy. Lapista mukana listauksessa on:
- Lapin satamien kehittäminen sekä Ajoksen väylän syventäminen,
- Laurila-Tornio-yhteyden sähköistäminen ja rautatieyhteistyö Ruotsin kanssa,
- VT 4 kunnostamisen jatkaminen Keminmaa-Rovaniemi-Sodankylä,
- VT 21 Tornio-Kilpisjärvi, Palojoensuu-Hetta-Kivilompolo, Sevetin tie,
- Jäämeren radan suunnittelun käynnistäminen.
Lappi kansainvälisten liikenneyhteyksien solmukohtana
Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Timo Rautajoen mukaan Lapin ongelmana on, ettei Suomessa ymmärretä alueen kansainvälisiä yhteyksiä. Suomi on viennistä riippuvainen maa, jolla on pidemmät etäisyydet markkinoille kuin monella keskeisellä kilpailijamaalla. Hyvillä liikenneyhteyksillä on ainakin osittain mahdollista kompensoida etäisyyksien aiheuttamaa haittaa kilpailukyvylle. Lapista on avainasemassa Kemin Ajoksen väylän syventäminen
- Valtiovarainministeriön ensi vuoden budjettiesityksen perusteella nykyinen hallitus ei näy kykenevän tekemään päätöstä Kemin sataman väylän syventämisestä. Metsä Fibren alkuvuonna julkistama Kemin investointisuunnitelmakaan ei ole muuttanut hallituksen linjaa keskitää satamien kilpailukyvyn kehittäminen Ouluun ja Kokkolaan, Rautajoki ihmettelee.
Pohjoista liikennettä tulisi Rautajoen mukaan muutenkin seurata. Esimerkiksi Norjan pohjoisten alueiden, Finnmarkin ja Tromssan kalavienti ja volyymi kasvavat koko ajan. Vuonna 2016 Tromssan volyymi oli kalaviennissä 7 miljardia NOK (n. 725 milj. €), Finnmarkin luku 5 miljardia (n. 515 milj. €) eli yhteensä Tromssan ja Finnmarkin osalta kalavienti oli vuonna 2016 1,2 miljardia euroa.
- Pohjois-Norjan kalaviennin kasvu on ollut vuositasolla noin 200–300 miljoonaa euroa ja investointisuunnitelmien mukaan se on lähivuosina vieläkin voimakkaammassa kasvussa. Suurin osa kalasta kuljetetaan rekoilla Lapin rapistuvan liikenneverkon kautta edelleen Euroopan markkinoille sekä myös Helsinki-Vantaan lentokentän kautta Aasiaan, sanoo Rautajoki.
LVM:n runkoverkkoesitys ongelmallinen
Liikenne- ja viestintäministeriön viime viikolla lausuntokierrokselle julkaisema esitys maanteiden ja rautateiden runkoverkoksi ei noteeraa Lapin kautta kulkevia kansainvälisiä liikenneyhteyksiä. Ministeriön listauksessa Lapista maanteiden runkoverkkoon kuuluvat Valtatie 4 Keminmaasta Rovaniemelle ja Inariin sekä Valtatie 29 Keminmaa-Tornio. Rautateistä mukana ovat Kemi-Rovaniemi ja Kemi-Tornio. Rautatieyhteyksien kannalta liikenne- ja viestintäministeriön suunnittelema runkoverkko ei ulotu Länsi-Lappiin, eikä siinä ole otettu huomioon matkailun kasvua Tunturi-Lapissa.
- Ministeriö ei näytä noteeraavan rautatieliikenteen kehittämistä merkittävänä osana kestävää matkailua. Tornio-Kolari radan pitäisi olla tärkeä osa matkailun hiilijalanjäljen pienentämistä ja mukana rautateiden runkoverkossa, koska tulevaisuudessa Helsingin kautta Lappiin tulevat matkailijat voisivat jatkaa suoraan lentokentältä Ylläkselle ja Leville, sanoo Rautajoki.
- Hyvä, että Laurila-Tornio väli on mukana rautateiden runkoverkossa. Toivottavasti se nopeuttaa myös välin sähköistämistä, jota niin ikään odotellaan VMn budjettiesityksestä huolimatta nykyiseltä hallitukselta, Rautajoki toteaa.
Kauppakamarien liikennehankelistaus on elinkeinoelämän täsmälista Suomen eri alueiden pahimmista liikenteen pullonkauloista ja merkittävistä kehittämiskohteista. Lista tähtää liikennejärjestelmän pitkäjänteiseen kehittämiseen ja tarjoaa työkalun päättäjille.
Lisätietoja:
Kauppakamarien liikennehankelistaus 2018
Timo Rautajoki
Toimitusjohtaja
Lapin kauppakamari
p. 040 551 1289