Paluumatkalla Helsingistä Liikenne- ja viestintäministeriön Suomen lentoliikennestrategiaa koskevasta seminaarista tekee mieli hieman pohtia Suomen lentoliikennejärjestelmää. Kuluneiden kuukausien aikana olen lukenut kaikki ministeriön aiheesta julkistamat selvitykset sekä vähän ylimääräistäkin. Asia ei ole oikein auennut, koska suunnittelun lähtökohtana näyttäisi olevan tavoite lentoliikenteen supistamisesta ja usean lentokentän sulkemisesta. Tämä on vaikuttanut kummalliselta, koska vielä pari vuotta sitten Keskuskauppakamarin alue- ja rakennepoliittisen valiokunnan olemassaolllessa tehdyn vuosittaisen Alueiden kilpailukyky- selvityksen mukaan liikenneyhteydet ja erityisesti lentoliikenne olivat alueellisen kehityksen kulmakivi. Lentoliikennestrategian laatimisprosessi näyttää kuuluvan samaan sarjaan muiden viimeaikaisten slevitysten kanssa. Suomen kehityksen nähdään jatkuvan negatiivisena ja niukkuutta pidetään tulevaisuuden suunnittelun parhaana pohjana. Yleisesti näytään hyväksytyn väite, että koska rahaa ei ole, meidän on valmistauduttava tulevaisuuteen lopettamalla ja sulkemalla esimerkiksi lentokenttiä.
Tänään minulla oli mahdollisuus ensimmäisen kerran olla läsnä yhdessä lentoliikennestrategiaprosessin tilaisuudessa. Jostakin kummasta syystä minut ol pyydetty yhden tilaisuudessa olleen ryhmätyön puheenjohtajaksi. No, ryhmien puheenjohtajien puhuttelutilaisuus oli yllättävän vaisu. Ainoa simputukseen vähän viittaava asia oli, että tilaisuus alkoi heti kahdeksan jälkeen. Varsinaisen tilaisuus aloitettiin kahdella englanninkielisellä puheenvuorolla. Tilaisuuden avaajan puheenvuoro oli aivan erilainen kuin strategian väliraportti. Moni varmasti ajatteli, että sellaista tulevaisuuteen ja jopa jonkinlaiseen kasvuun tähtäävää puheenvuoroa ei nykytilanteessa voinut suomeksi pitäää. No, me (5 kpl), jotka olimme tuntia ennen muita paikalla tiesimme, että englantia puhuttiin IATAn edustajan läsnäolon vuoksi.
Tilaisuuden henki oli ennakko-odotuksiin nähden positiivinen. Ryhmätöissäkin käytiin läpi tulevaisuuden mahdollisuuksia, kun aiemmin oltiin ilmeisesti tuskiteltu ongelmien kanssa. Ryhmätyön virkamiessihteeri selvisi työstään hyvin, vaikkei hän ihan kaikkia pohjoisen positiivisia mahdollisuuksia ilmeisesti ymmärtänytkään. Lapland- työryhmän lopputeesiksi tuli verkostoperiaatteen säilyttäminen, tarve saada lisää operaattoreita = lentoyhtiöitä ja kasvun sisällyttäminen strategiaan. Lapista ei lopeteta yhtään lentokenttää, mikäli se meistä on kiinni. Läsnä olleet matkailuyritykset julistivat haluavansa kasvaa ja kasvattaa lentoliikenteen matkailijamääriä. Kova julistus ja kannanilmaisu.
Lentoliikennestrategia valmistuu vuoden lopussa. Hieman yllättävää oli tieto siitä, että asia viedään jo maaliskuussa kehysriiheen ilmeisesti rahoituksen osalta (?). Vai tekeekö hallitus päätöksen puolivalmiin strategian tai ilmeisesti sensuroidun väliraportin pohjalta. Lapin liitto on tehnyt matkailun osalta hyvän selvityksen, jonka mukaan kansainvälisistä matkanjärjestäjistä peräti 84% on joutunut karsimaan Lapin matkoja liian vähäisen kapasiteetin vuoksi. Tämän suuruutta euroissa on tällä viikolla koetettu arvioida euroissa. Lapin liiton erinomaisen liikenneasiantuntija Hanne Junnilaisen arvion mukaan se voisi olla 180 miljoonan euron luokkaa. Tästä voisi päätellä, että jos kaikki halukkaat Lapppiin tulevat matkailijat mahtuisivat koneisiinn, Lapin matkailutulo olisi melkein miljardi euroa. Kovia lukuja Suomen nykyisessä taloudellisessa todellisuudessa. Hanne Junnilainen on myös vertaillut Lapin lentoliikennettä hyvin mielenkiintoisella tavalla. Tässä muutama fakta: Finnairin koko Aasian liikenteen matkustajamärä on 1922034 matkustajaa vuonna 2012. Koko Pohjois-Suomen lentomatkustajamäärä oli 2142688 matkustajaa eli 22000 suurempi. Etelä-Koreasta lensi Helsinkiin mahtavat 122579 matkustajaa. Mutta Ivaloon lensi peräti 145455 matkustajaa. Hong Kongista tuli Helsiki-Vantaalle fantastiset 181707 matkustajaa, kun Kittilään lensi 263427 matkustajaa. Kiinasta tuli Helsinki-Vantaalle hienot 324748 matkustajaa ja Rovaniemelle taas peräti 403892 lentomatkustajaa.
Japanista tuli tosi paljon 443251 matkustajaa ja vuonna 2013 Rovaniemellekin yhtä paljon. Aasian lentojen merkityksen vuoksi Helsinki-Vantaalle on päätetty antaa Suomen valtion kituvasta kassasta 200 miljoonaa ja kokonaisinvestointi nousee 900 miljoonaan. Lappiin ja Ouluun annetaan alle 10% tästä summasta, vaikka matkustajamäärä on suurempi. Pohjoisen kenttien ulkomaanyhteyksiä halutaan myös jostain syystä rajoittaa. Järjetöntä, koska juuri nyt Suomi tarvitsee ulkomailta tuloja. Matkailu on omalta osaltaan vientiteollisuutta ja se pitäisi myös Suomen tunnustaa ja tunnistaa.
Näitä lukuja en ole koskaan nähnyt rinnakkain. Oikea asetelma asettaa Finnairin strategiat aivan uuteen valoon. Eiköhän kannattaisi avata myös Finavian luvut strategiatyön yhteydessä ja verrata niitä vaikka Norjan vastaavan yhtiön Avinorin lukuihin. Nekin ovat tiedossa, mutta palataan niihin myöhemmin. Seminaarin lopputulema on ja pysyy: Lappi tarvitsee lentokenttänsä ja Lapin elinkeinoelämä haluaa kasvaa. Siksi myös Lentoliikennestrategian pitäisi painottua kasvuun ja positiivisiin tulevaisuudenodotuksiin. Joku sanoi,että Lappi ei tässä asiassa taivu koskaan. Ei taivu, koska pystymme perustelemaan kasvutarpeemme ja toivomme myös muiden maakuntien tähtäävään samaan.