Lapin kauppakamari on pettynyt väyläverkon investointiohjelmaesitykseen. Esitys jättää huomiotta muuttuneen geopoliittisen tilanteen sekä sen myötä korostuneen pohjoisten väylien roolin. Valtion väyläverkon investointiohjelmassa esitetään lähivuosien tärkeimmät liikenneinfrahankkeet. Liikennejärjestelmän tavoitteena on taata koko Suomen saavutettavuus ja vastata elinkeinojen, työssäkäynnin ja asumisen tarpeisiin. Lapin osalta näihin tavoitteisiin ei päästä esitetyn ohjelman puitteissa.
Väyläverkon investointiohjelmaesitys sisältää kehittämishankkeita, isoja peruskorjaushankkeita sekä pienempiä parantamishankkeita. Koko rahoituskehys on 3,7 mrd. €. Investointiohjelma on Väyläviraston ehdotus väylähankkeiden toteuttamisesta.
Rataverkon parantamiseen investointiohjelman talouskehys on 420 M€, maantieverkon kehittämisen 1 476 M€, perusväylän-pidon parantamishankkeiden talouskehys on 310 M€ ja vesiväylien kehittämisen ja parantamisen talouskehys on 217 M€. Lapin osuus koko investointiohjelmasta jää noin kahteen ja puoleen prosenttiin. Osuus on hyvin vähäinen, kun huomioidaan sekä alueen maantieteellinen laajuus, Lapin merkitys Suomen huoltovarmuudelle, elinkeinoelämän kuljetustarpeet ja merkitys Suomen viennille.
Investointiohjelmasta puuttuu Lapin elinkeinojen kannalta keskeisiä hankkeita, kuten Tornio–Kolari-radan sähköistäminen, valtatie 21 parantaminen ja alempiasteisten tieverkon ympärivuotinen liikennöitävyys.
Pohjoisten väylien painoarvo on kasvanut
Pohjoisten väylien painoarvo on kasvanut merkittävästi Venäjän hyökkäyssodan myötä. Ehdotettu investointiohjelma ei tunnista toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia. Suomen kokonaisturvallisuuden ja huoltovarmuuden näkökulma sekä pohjoisen strategisen merkityksen kasvu eivät näy investointiohjelmassa millään tavalla.
Lapin kauppakamari toteaa, että toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten huomiointi investointiohjelmassa on täysin välttämätöntä. Pohjoisen väylät ovat Suomen ainoa portti länteen mahdollisissa meriliikenteen häiriötilanteissa. Yhteiskunnan toimintavarmuuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta Norjan satamat tulee olla Suomesta sujuvasti saavutettavissa. Suomen tuleva NATO-jäsenyys korostaa pohjoisen maayhteyksien merkitystä turvallisuuden varmistamiseksi, tätä on painotettu myös Valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa.
Lapin kauppakamarin näkemyksen mukaan esitetty investointiohjelma ei toteuta Liikenne 12 -suunnitelman saavutettavuustavoitetta eikä elinkeinoelämän tarpeiden huomioimista Lapin ja Pohjois-Suomen osalta. Lapin elinkeinoelämän kannalta investointiohjelmassa on isoja puutteita, joilla voi olla merkittäviä elinkeinoelämän kehitystä ja investointeja hidastavia vaikutuksia.
Investointiohjelma suosii suuria kaupunkiseutuja
Suomen saavutettavuudesta ja elinkeinoelämän tarpeista, samaten vaikutukset huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen jäävät huomiotta. Vaikutusten arvioinnissa asetetaan liikaa painoarvoa yksittäisten hankkeiden hyöty & kustannus -laskelmille, jotka suosivat suurien kaupunkiseutujen liikennehankkeita.
Kansainvälisen saavutettavuuden ja vaikutusten osalta huomautamme, että Suomella on yli 600 km maarajaa Ruotsin ja 740 km Norjan kanssa, tämä on investointiohjelmassa jäänyt hyvin vähälle huomiolle.
Eri alueiden saavutettavuuden ja niiden kehittämisedellytysten välistä yhteyttä ei oteta huomioon riittävällä tavalla. Lappiin hankkeista kohdistuu vain erittäin pieni osa, joten investointiohjelman hyödytkin menevät muualle, eritysesti Etelä- ja Länsi-Suomeen.
Investointiohjelman talousraami on riittämätön
Lapin kauppakamarin näkemyksen mukaan investointiohjelman painopisteitä tulee muuttaa niin, että rahoitusta ohjataan alueellisesti nykyistä tasaisemmin.
Lapin tavaraviennin arvo vuonna 2022 on arviolta 5,8 miljardia euroa ja matkailuviennin arvo tämän lisäksi 520 miljoonaa euroa. Lappi tuottaa 7 % koko Suomen tavaraviennistä ja kansainvälinen matkailu nostaa maakunnan merkitystä edelleen. Lapin matkailuelinkeino, ja sitä myötä matkailuliikenne, on toipunut koronapandemiasta vauhdilla ja vuonna 2022 päästiin yöpymisissä jo edellisin huippuvuoden 2019 lukuihin.
Lapissa investoidaan huomattavasti niin metsäteollisuudessa, puunjalostuksessa kuin kaivos- ja metalliteollisuudessakin. Pohjoisen investoinnit ja potentiaali ovat tärkeitä koko Suomen kasvulle. Nykytilassa etenkin tieverkon heikko kunto vaikuttaa jo alentavasti toimijoiden investointihalukkuuteen.
Lapin kauppakamari toteaa, että Suomessa on alettava pienentämään tiestön korjausvelkaa. Lapissa huonokuntoisten päällysteiden määrä on kasvanut vuosien 2011–2020 aikana noin 530 kilometrillä. Vuonna 2023 päällysteitä korjataan Lapissa noin 90 kilometriä, kun edes tieverkon nykyisen kunnon turvaaminen vaatisi vuosittain korjaamista 300 kilometrillä. Alempiasteisen tieverkon riittävän hyvä kunto on edellytys metsäteollisuuden, kaivosteollisuuden sekä matkailun liikenteelle.
Liikenneturvallisuus on erittäin heikolla tasolla monilla Lapin teistä. Viisi lappilaista kuntaa (Kittilä, Muonio, Inari, Kolari ja Enontekiö) ovat Suomen tilastokärjessä, kun huomioidaan kolmen viimevuoden aikana (2019–2021) aikana henkilövahinkoihin johtaneet liikennevahingot suhteutettuna asukaslukuun (Onnettomuustietoinstituutti).
Ohjelman laatimisen prosessia tulee kehittää – tarvitaan rajat ylittävää yhteistyötä
Pidämme hyvänä Väyläviraston ja Traficomin osallistumista maakunnallisiin liikennejärjestelmätyö-ryhmiin. Tämä ei vielä kuitenkaan ole riittävää, vaan vuoropuhelua alueiden elinkeinojen kanssa tulee lisätä, niin että se on tiedotusluonteisuuden sijaan aidosti vuorovaikutteista. Keskuskauppa-kamari ja koko kauppakamariverkosto toteuttivat syksyllä 2022 kyselyn ja tuottivat tietoa elinkeinoelämän näkemyksistä alueellisen saavutettavuuden kehittämiseen ja tulokset raportoitiin Traficomille osana liikennejärjestelmäanalyysin päivitystä. Lapin kauppakamari pitää esimerkiksi tämänkaltaista yhteistyötä hyvänä.
Lapin kauppakamarin mielestä liikennejärjestelmiä tulisi tarkastella entistä enemmän yhtenä rajat ylittävänä kokonaisuutena Suomen, Ruotsin ja Norjan valtioiden välisessä yhteistyössä. Suomen kannalta geopolitiikan muutosten vuoksi maantie- ja rautatieväylät Ruotsiin ja Norjaan nousevat entistä tärkeämmäksi ja sujuvat logistiset yhteydet pohjoisen Atlantin satamiin ovat käytännössä välttämättömiä. Suomen väylät pohjoisesta etelään taas ovat osa Norjan logistiikkaketjuja mm. kalakuljetusten osalta.
Jatkossa maat ovat myös NATO-kumppaneita ja myös sotilaallinen liikkuvuus tarvitsee pohjoisen väyliä. Koko pohjoisen rajat ylittävän alueen yhteenlaskettu investointipotentiaali nousee 160 mrd. euroon. Tästä merkittävä osa liittyy vihreään siirtymään. Yhtenen liikennetarkastelu tukisi pohjoismaisen vihreän siirtymän toteuttamista.
Sekä henkilöliikenteen että tavaraliikenteen sujuvuus Suomen ja Ruotsin välillä Tornio-Haaparanta- yhteyttä käyttäen on tärkeää. Tämä on Suomen ainoa ratayhteys Ruotsiin ja edelleen Norjaan ja Pohjois-Atlantin satamaan. Lisäksi ratayhteystarve Kolarista Ruotsiin ja liityntä edelleen Norjaan on syytä ottaa tarkasteluun yhteistyössä Ruotsin kanssa erityisesti Suomen huoltovarmuuden näkökulmasta.
Lisätietoja:
Liisa Ansala
toimitusjohtaja
liisa.ansala@chamber.fi
044 577 7514
Hanna Baas
edunvalvontapäällikkö
hanna.baas@chamber.fi
040 665 8720