Lapin kauppakamarin mukaan Lapin matkailun vientiarvo on varovaisenkin arvion mukaan yli puoli miljardia euroa. Matkailu-alasta merkittävän vientialan tekee arvolisäverojen maksaminen Suomeen. Tämä tarkoittaa valtion kassaan pelkästään arvonlisäverotulona reilusti yli 50 M€. Vaikka matkailu on ulkomaankauppaa, sen asemaa vientialana ei Suomessa vielä tunnisteta.
Koronavuosien jälkeen matkailu on elpynyt vahvalle kasvu-uralle. Pula osaavasta työvoimasta kuitenkin rajoittaa alan kasvua. Työvoimaa siirtyi muille aloille koronasääntelyn aiheuttaman epävarmuuden vuoksi. Matkailun näkökulmasta tulevan hallituksen tuleekin ensitöikseen päättää niistä keinoista, joilla työvoimapula ratkaistaan. Työperäisen maahanmuuton nopeuttaminen on keskeinen keino, ja työperäisen maahanmuuton koordinointi tulisikin siirtää työ- ja elinkeinoministeriön alaisuuteen.
Työvoiman liikkuvuus Suomen rajojen sisällä tarvitsee myös vahvistusta. Matkailualan osaajille työ Lapissa on kiinnostavaa, mutta asuntopula jarruttaa osaajien saamista Lappiin. Asuntopulaan tarvitaan ratkaisuja esimerkiksi vuokra-asunto-ohjelmalla, jossa panostettaisiin haja-asutusseutuihin. Kuntien täytyy ottaa vahvempaa roolia, jotta Lapin kunnat olisivat houkuttelevia vaihtoehtoja ympärivuotiselle asumiselle.
Alan ympärivuotisuus myös houkuttelisi työntekijöitä paremmin. Lumettomalle ajalle tarvitaan toimivia lentoyhteyksiä, jotta Lapin matkailu ei painottuisi pelkästään talvisesonkiin. Saavutettavuus on Lapin matkailun elinehto. Tornio–Haaparanta-ratayhteyden kehittämisen jälkeen seuraava askel olisi Kolarin radan sähköistäminen. Raide- ja lentoyhteyksien lisäksi tarvitaan hyväkuntoinen sekä turvallinen tieverkosto, jotta Lappi on saavutettava.
Lapin matkailulliset vetovoimatekijät löytyvät ennen kaikkea luonnosta. Lapin matkailuelinkeino ei kuitenkaan tarvitse uusia luonnonsuojelualueita, vaan nykyisen luontomatkailuinfran ylläpitämistä. Metsähallituksen luontopalveluiden rahoitus on tässä merkittävässä asemassa. Toisaalta Metsähallituksen yrityksiltä perimät maksut tulee pitää kohtuullisella tasolla eikä kustannuksia saada kerätä maavuokrista.
Matkailu on elinkeino, jossa kilpaillaan kansainvälisillä areenoilla. Matkailualalla alennetut arvonlisäverokannat ovat merkittävä kilpailukykyasia. Suomessa anniskelun verotus on kuitenkin EU-maiden kireintä. EU-lainsäädäntö mahdollistaisi anniskelun samaan alennettuun alv-verokantaan. Valtio voisi verotuksella ohjata anniskelut valvotuksi ravintola-anniskeluksi, jolloin saisimme luotua palvelualalle lisää työpaikkoja.
Lapin matkailuala odottaa, varsinkin todella haasteellisten koronavuosien jälkeen, että seuraava hallitus käy huolella läpi matkailun toimintaedellytyksiä tukevaa keinovalikoimaa ja mahdollistaa yritysten investoinnit kasvavaan vientibisnekseen.
Maarit Aho
Lapin kauppakamarin hallituksen jäsen
Santa’s Hotelsin toimitusjohtaja
Liisa Ansala
Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja
- Lue seuraavaksi: Suomi tarvitsee kunnianhimoisempaa mineraalipolitiikkaa