Stora Enso Oyj:n päätös lakkauttaa Kemin Veitsiuodon tehtaat on valitettava ja surullinen uutinen. Hallitus on ilmoittanut Työ- ja elinkeinoministeriön käynnistävän välittömästi rakennemuutostoimien valmistelun aluetalouden ja irtisanottavien työntekijöiden tukemiseksi. Kun edellä mainitun lisäksi otetaan huomioon koronaviruksen vuoksi vaikeuksiin joutunut matkailutoimiala, Suomen hallitukselta tarvitaan myös muita tulevaisuuteen tähtääviä Lappia koskevia päätöksiä.
Merkittävän lähes satavuotiaan suomalaisen teollisuuslaitoksen sulkeminen Veitsiluodossa on raskas isku, jonka läpi on varsinkin nyt heti vaikea hahmottaa valoisampaa tulevaisuutta. Metsä Groupin käynnistynyt Kemin Karihaaran biotuotetehtaan rakentamisprojekti antaa kuitenkin mahdollisuuden katsoa eteenpäin. Suomen metsäteollisuus on uusiutumassa ja Kemi on edelleenkin tämän kehittämisprojektin kannalta erittäin merkittävä paikkakunta.
Lapissa on myös suunnitteilla eri toimialoilla suuria investointeja, joiden toteuttamispäätös tehdään ja jopa rakentaminenkin voidaan käynnistää kuluvalla vuosikymmenellä. Ne kaikki ovat myös osa vihreää siirtymää ja tähtäävät luonnonvarojen vastuulliseen sekä kestävään käyttöön ja ottavat myös muut luontoarvot huomioon. Niiden toteuttamisessa Kemille ja koko Merilapin teolliselle sekä logistiselle toimintaympäristölle on tarjolla merkittävä rooli.
Hallitus käynnistää keskiviikkona ns. kehys- tai puoliväliriihensä, jossa sen on otettava agendalleen Lapin investointisuunnitelmien toteuttamisen mahdollistaminen Kemissä käynnistettyjen rakennemuutostoimien lisäksi.
Tähän mennessä nykyinen hallitus ja sitä edeltävät hallitukset ovat käsitelleet Lapissa käynnistettyjä ja toteutettuja investointeja joko yksittäisesti ad hoc-pohjalta tai jopa reaktiivisesti jälkikäteen. Suomella ei ole kokonaisnäkemystä siitä, miten Lapin investointeihin tulisi suhtautua tai miten niitä voitaisiin edistää. Yhtä vähän on reagoitu Lapin rajanaapureina olevien alueiden suuriin investointisuunnitelmiin Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa tai Murmanskin alueella eikä niitä nähdä vieläkään kunnolla merkittävinä uusina vientialueina. Ennen kaikkea Suomelta puuttuu näkemys siitä, miten oman pohjoisen kilpailukyky voidaan pitää tarpeeksi hyvänä, jotta investointeja päästään toteuttamaan eivätkä ne siirry esimerkiksi tulevaisuuteen ja vihreään siirtymään panostavan Ruotsin pohjoisimpaan lääniin Norrbotteniin.
Lapin kauppakamari esittää, että hallitus käynnistää nopeasti seuraavat toimenpiteet:
- Päätetään edistää pohjoisten investointihankkeiden toteuttamista ja panostetaan alueen elinkeinoelämän toimintaympäristön kilpailukyvyn kehittämiseen:
- Selvitetään Lapin luonnonvarojen kestävän ja vastuullisen käytön reunaehdot ja tehdään tarvittavat päätökset niiden pohjalta ottaen huomioon:
- luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen
- hiilinielut ja metsien käyttö
- vihreän siirtymän entistä parempi huomioon ottaminen investointisuunnitelmissa
- Kerätyn tiedon pohjalta käydään tarvittavat taustakeskustelut ja tehdään poliittinen päätös, joka viedään Norjan tapaan eduskunnan keskusteltavaksi hallituksen tiedonantona.
- Selvitetään Lapin luonnonvarojen kestävän ja vastuullisen käytön reunaehdot ja tehdään tarvittavat päätökset niiden pohjalta ottaen huomioon:
- Edellä mainitulta pohjalta päätetään investointien toteuttamiseen liittyvistä seuraavista kilpailukykyä parantavista osatekijöistä:
- Liikenneyhteyksien pohjoinen kehittämisohjelma, joka mahdollistaa kuljetusten päästöjen vähentämisen sekä vähäpäästöisten kuljetusmuotojen sekä -teknologian kehittämisen.
- Rajat ylittävien Lapin liikenneyhteyksien kehittäminen yhteistyössä esimerkiksi Norjan kanssa pohjoisessa
- Kansainvälisten uusien kuljetusreittien kansallinen arviointi
- Pohjoisten investointisuunnitelmien työllisyysvaikutusten kansallinen arviointi niiden heijastuessa koko Suomeen sekä tulevan kilpailutilanteen sekä sen vaikutusten arviointi erityisesti Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin välillä. Lisäksi myös koronaviruksen vaikutusten aiheuttamat muutokset Lapin matkailutoimialan työvoiman saatavuuteen.
- Liikenneyhteyksien pohjoinen kehittämisohjelma, joka mahdollistaa kuljetusten päästöjen vähentämisen sekä vähäpäästöisten kuljetusmuotojen sekä -teknologian kehittämisen.
- Lapin koulutusyksikköjen kehittäminen tukemaan investointien toteuttamista:
- Lapin yliopiston, Lapin Ammattikorkeakoulun sekä ammatillisten oppilaitosten (Lappia, REDU) resurssien ja aloituspaikkojen lisääminen
- koulutusperusteisen maahanmuuton mahdollistaminen Lapissa
Lisäksi Lapin kauppakamari esittää hallitukselle koronaviruksen aiheuttamien ongelmien jälkihoidon käynnistämistä Lapissa seuraavasti:
- Julkistetun exit-strategian tarkistaminen matkailun osalta siten, että siihen sisältyy konkreettinen esitys siitä, millä ehdoilla ja milloin vapaa-ajan matkailu Suomeen olisi mahdollista avata. Suunnitelmassa pitää olla konkreettiset terveysturvallisuustoimenpiteet sekä päivämäärä, jolloin toimenpiteitä aletaan noudattaa. Matkailijan, jolla on todistus joko rokotuksesta, tuoreesta negatiivisesta testituloksesta tai sairastetusta taudista, tulee päästä maahan ilman lisätoimenpiteitä. Sääntöjen tulee olla samat niin Schengen kuin non-Schengen maiden kansalaisille. Karanteeni tai tulomaan testaus eivät ole enää tässä vaiheessa vaihtoehto maahan saapumisen kriteereiksi.
- Alueellisesti tehtävien rajoitusten purkupäätösten nopeuttaminen erityisesti Suomen ja Norjan välisellä rajalla rajakaupan mahdollistamiseksi. Norja on aloittanut omien rajoitustensa purkamisen ja Suomen osalta päätös tulee tehdä jo kehysriihessä.
- Yhteistyö pohjoisessa rajanaapureiden kanssa, jotta ns. rajayhteisö määritellään uudelleen vastaamaan todellista tilannetta eli käsittämään pohjoisimmat läänit ja maakunnat (Troms ja Finnmarken, Norrbotten, Lappi). Lisäksi seuraavan pandemian tai kriisin varalta aletaan kehittää pohjoisen omaa rajat ylittävää neuvottelu- ja varautumissuunnitelmaa.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Timo Rautajoki,
040 551 1289