Lapin kauppakamarin syksyn 2021 vaikuttamisen painopistealueet

kauppakamariAjankohtaista, Lausunnot ja kannanotot

  • Liikenne12 –ohjelmaan liittyvä väyläverkon 8-vuotinen investointiohjelma on lausuttavana Lausuntopalvelu.fi -sivustolla 15.9. mennessä. Ohjelma listaa väyläviraston ehdotukset rata-, maantie- ja vesiväylähankkeiden toteuttamista. Lapin näkökulmasta investointiohjelma sisältää vain muutaman pisteittäisen kohteen, eikä se huomioi Lapin elinkeinoelämän tarpeita. 

    Vuonna 2020 Lapin yritysten liikevaihto oli noin 12,8 miljardia euroa ja teollisuuden vientiliikevaihto 3,3 miljardia euroa. Investointiohjelmasta puuttuvat Lapin tavaravirtojen liikuttamiseen vaadittavat parannukset niin valtateillä, kuin sitä alemmalla tieverkostolla. Ohjelmassa mainitut Lapin hankkeet ovat kannatettavia, mutta niiden lisäksi panostuksia tulisi tehdä laajemmin valtatie 21:n turvallisuuden parantamiseksi, valtatie 4:n liikennöitävyyden parantamiseksi sekä kantatie 82:n kehittämiseksi. Lapin kauppakamari vaatii liikenneinfran kehittämistä tasapuolisesti koko Suomessa. 
  • Ympäristöministeriö on valmistellut luonnonsuojelulain muutosta. Lakiehdotus on lausunnoilla lausuntopalvelut.fi:ssä 6.9.2021 saakka. Voimassa olevassa luonnonsuojelulaissa on kirjattu luvanvarainen mahdollisuus sekä geologisen tutkimuksen tekemiseen että malminetsintään luonnonsuojelualueilla. Nyt lausuttavana olevassa uudessa lakiehdotuksessa poistettaisiin viranomaisen mahdollisuus myöntää malminetsintään oikeuttava poikkeuslupa luonnonsuojelualueilla. Lapin kauppakamarin näkemyksen mukaan tämä ei ole tarpeellista, eikä perusteltua, ja tarkoittaisi merkittävää elinkeinotoiminnan rajoittamista Lapissa. 

    Malminetsinnän estäminen suojelualueilla laissa asettaisi alueet Suomessa hyvin eriarvoiseen asemaan asian suhteen. Lapin pinta-alasta jopa kolmasosa on eriasteisesti suojeltua. Viimevuosina suurin osa Suomessa toteutettavan malminetsinnän investoinneista on tehty Lapissa, malminetsinnällä on alueella suuria positiivisia aluetaloudellisia vaikutuksia ja myös sosiaalista hyväksyntää. Kaivoksen perustaminen on malminetsinnästä erillinen prosessi. Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää toimia akkumateriaalien saannin lisäämiseksi. Uskomme vahvasti, että sekä malminetsintää että kaivostoimintaa voidaan toteuttaa Suomessa niin ympäristön, yhteiskunnan ja elinkeinojen näkökulmista kestävästi ja vastuullisesti. 
  • Vihreää siirtymää ja ilmastotoimia käsitellään syksyn aikana niin osana Euroopan unionin “Fit for 55”- ohjelmaa, kuin kansallista ilmastopolitiikkaa. Lapin elinkeinoelämän näkökulmasta erityisen tärkeää on seurata lentoliikenteen päästökaupan kiristyksiä, meriliikenteen liittämistä päästökauppaan (joka heikentää merkittävällä tavalla Lapin tavaraliikennettä) sekä esimerkiksi taksonomian laajentumista koskemaan myös biodiversiteetin näkökulmia. Lapin yritysten näkökulmasta kansallisilla ilmastotoimilla on myös erittäin merkittävä vaikutus alueemme yritysten kilpailukykyyn. Euroopan unionia tiukemmat kansalliset päästövaatimukset eivät saa heikentää suomalaisten yritysten kilpailukykyä suhteessa muihin Euroopan maihin. 
  • Valtion budjettiriihessä 7.-8.9. tultaneen tekemään Lapin elinkeinoelämän kannalta merkittäviä työllisyys- ja ilmastotoimia. Seuraamme ja vaikutamme energian verotukseen, sekä ilmasto- ja energiastrategiaan. 
  • Kaivoslain uudistus etenee mahdollisesti eduskunnan käsittelyyn syksyn aikana. Lain valmistelussa tultaneen ottamaan kantaa malminetsinnän varausalueiden laajuuteen, varausten kestoon, sekä kaivosveroon. Kaivosveroa käsiteltäneen myös budjettiriihen yhteydessä. 
  • Kauppakamariryhmän kyselyn mukaan osaavan työvoiman saatavuudesta on tullut yritysten kasvun pullonkaula ja Suomessa on pula osaavasta työvoimasta. Kauppakamareiden jäsenyrityksille suunnatun kyselyn mukaan lähes 75 prosenttia yrityksistä kokee pulaa osaavasta työvoimasta. 68 prosenttia yrityksistä arvioi tämän vaikuttaneen negatiivisesti yrityksen liiketoimintaan. Osaajapulaan tulee hakea ratkaisuja esimerkiksi houkuttelemalla kansainvälistä työvoimaa.  
  • Suomessa käydään ensimmäiset hyvinvointialueiden vaalit tammikuussa 2022. Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa 1.1.2023. Lapin kauppakamari edellyttää, että hyvinvointialueen valmistelussa huomioidaan paikallisten yritysten mahdollisuus osallistua hyvinvointipalveluiden tuottamiseen palveluseteli- ja monituottajamallin kautta. 
  • Lapin kauppakamari seuraa syksyn aikana tiiviisti kansainvälisen matkailun käynnistymistä koronapandemian jälkimainingeissa. 

Liisa Ansala 
Toimitusjohta