Korona-pandemiasta kärsivien Lapin matkailuyritysten taloudellinen tilanne jatkuu vaikeana näillä näkymin ainakin kuluvan vuoden loppuun saakka. Lapin suora matkailutulo on viime vuosina ollut 1 miljardi euroa ja siitä n. 70% tulee ulkomaalaisilta asiakkailta. Lapin matkailu työllistää normaalitilanteessa n. 8.000-10.000 htv. Myös vuoden 2021 asiakasmäärä jää vuoteen 2019 verrattuna erittäin alhaiselle tasolle viimevuoden tapaan. Matkailun ei odoteta elpyvän ennen talvikautta 2022. Vieläkään ei ole selkeitä linjauksia koska ja millä ehdoilla ulkomaalaiset vapaa-ajan matkailijat saavat tulla Suomeen. Samaan aikaan Euroopan isot matkailumaat avaavat nyt rajojaan rokotustodistusta, todistusta sairastetusta koronasta tai negatiivista testitoditusta vastaan. Ulkomaalaisten asiakkaiden määrän pudotus on niin raju, ettei kotimaisten asiakkaiden lievä kasvu millään riitä korvaamaan sitä.
Lapin kauppakamarin ja Lapin Matkailuelinkeinon liiton tuoreen yrityskyselyn (6.-11.5.2021, 129 vastausta) mukaan yritysten taloudellinen tilanne on hälyttävä ja tuen tarve on suuri. Kassa ja liiketoiminnan tulot eivät riitä kuluihin 57% yrityksistä ja 64% ilmoittaa tarvitsevansa lisärahoitusta. Mittavista yritysten tekemistä sopeuttamistoimista huolimatta konkurssien uhka on suuri. Jopa 57% arvioi, ettei yritys pysty jatkamaan liiketoimintaa yli 10 kk tämänhetkisillä tiedoilla.
Näistä syistä nyt lausunnolla olevan kustannustuen osalta on tärkeää korjata aikaisempien kustannustukien epäkohtia, ottaa paremmin huomioon yrityksien erilaisuus ja mahdollistaa kustannustuen hakeminen takautuvasti niille yrityksille, joita aikaisemmat tukikierrokset ei ole kohdeleet tasapuolisesti. Seuraavien kustannustukien (nro 5 ja 6 jne) valmistelu on käynnistettävä välittömästi matkailuyritysten vaikean tilanteen vuoksi ja turhien konkurssien sekä irtisanomisten välttämiseksi.
Yrityksien epätasainen kohtelu
Aikaisempien kustannustukikierrosten ongelmana on ollut etenkin suurten veturiyritysten epäoikeudenmukainen kohtelu. Suuret yritykset ovat kärsineet koronasta aivan yhtä paljon ja kustannusrakenteensa johdosta jopa enemmän kuin pienemmät yritykset. Silti niiden saamaa tukea on suhteellisesti rajoitettu rajaamalla tukien yhteissumma ensin 1 miljoonaan, sitten 1,8 miljoonaan euroon. Samaan aikaan veturiyritykset ovat tehneet jopa kymmenien miljoonien eurojen tappiot. Kun nämä leikkurit ovat rajanneet jokaisella tukikierroksella suurten yritysten saaman tuen suhteellisesti murto-osaan niiden kokemista tappioista, on epäsuhta pieniin yrityksiin kasvanut jokaisella tukikierroksella.
Riittävän korkean ja yrityksiä tasapuolisesti kohteleva tukitaso on välttämätön varsinkin Lapin matkailuyritysten kilpailukyvyn kannalta. Ruotsissa on voimakkaasti tuettu matkailun veturiyrityksiä, jolloin tukivaikutus on ulottunut niiden alihankkijayrityksiin ja vaikuttanut myös niiden työllistämismahdollisuuksiin. Korkeammalla tukitasolla on samat vaikutukset myös Lapissa, jossa suurten ja keskisuurten yritysten alihankintaverkostoissa saattaa olla satoja runsaasti työllistäviä pieniä alihankintayrityksiä, joiden kilpailukykyyn ja toimintaa vaikuttaa nimenomaan veturiyritysten mahdollisimman hyvä selviytyminen koronakriisistä.
Tukikausikohtainen leikkuri on poistettava
Nyt lausuntokierroksella olevaan Kustannustuki IV:een on tuotu uusi pykälä koskien suuria ja keskisuuria yrityksiä. Pykälä mahdollistaa tukien maksamisen 10 miljoonan euron yhteissummaan asti. Käytännössä tuen maksaminen on kuitenkin vesitetty säilyttämällä tuessa edelleen tukikausikohtainen 1 miljoonan euron leikkuri, sekä rajaamalla suurten yritysten tuki 1.3.-31.5.2021 väliseen aikaan. Tämä tarkoittaa sitä, että jo viime kesästä ja ensimmäisistä tukikierroksista lähtien kertynyttä vääristymää ei päästä korjaamaan ellei uusia kustannustukikierroksia tule vielä ainakin 5-7 kierrosta lisää. Tämän lisäksi ongelmaksi muodostuu tuen myöhäinen maksaminen, monella lappilaisella matkailuyrityksellä tilikausi päätyy keväällä tai alkukesästä, näin tuki ei tule paikkaamaan päättyvän tilikauden tappioita. Tämä taas heikentää yritysten rahoituskelpoisuutta päättyvän tilikauden jälkeen.
Tuen konsernitulkinnasta on luovuttava ja tukea tarkasteltava yrityskohtaisesti
Erityisen ongelmallinen tilanne on ollut konsernimuotoisilla yrityksillä, koska Valtionkonttori on tulkinnut tukiohjelmaa siten, että tuen yhteismäärää tarkastellaan konserni- ei yrityskohtaisesti. Tuet eivät näin ole olleet kilpailukykyneutraaleja. Tukien tulisi olla yrityskohtaisia, ei konsernikohtaisia. Tämä takaisi yrityksien yhdenvertaisemman ja oikeudenmukaisemma kohtelun ottamatta kantaa yritysrakenteeseen. Esitetyn mukaan konsernirakenteeseen kuuluva yritys saa vähemmän tukea kuin vastaavan kokoinen yksittäinen yritys, koska maksimituki lasketaan konsernikohtaisesti. Kilpailuneutraliteetin vuoksi on yrityksiä kohdeltava yhdenmukaisesti riippumatta siitä ovatko ne yksittäisiä yrityksiä vai kuuluvatko ne konserniin.
Esimerkiksi kaksi yritystä molemmat harjoittaa majoitusliiketoimintaa samassa matkailukeskusksessa. Ensimmäinen on yksittäinen yritys, jolle voidaan myöntää maksimituki. Toinen yritys kuuluu konserniin, eikä tästä syystä voi saada tukea tai tuki jää huomattavasti pienemmäksi. Tuki jää suhteellisesti ja vaikuttavuudeltaan konserniin kuuluvassa yrityksessä merkittävästi pienemmäksi kuin yksittäisessä yrityksessä, vaikka yritysten toimintakyvyn ja sen myötä työllistämismahdollisuuden säilyttäminen on yhtä tärkeää yritysrakenteesta riippumatta.
Sulkemiskorvausten soveltamisessa on myös rakenteellinen ongelmayritysten tasapuolisen kohtelun ja kilpailuneutraliteetin osalta. Jos suljettua liiketoimintaa harjoittaneessa yrityksessä on ollut muuta liiketoimintaa, otetaan se huomioon sulkemiskorvausta vähentävästi. Tämä siis rankaisee yrityksiä, jotka ovat koittaneet harjoittaa liiketoimintaa valitsevien rajoituksien ollessa voimassa.
Edellä mainituista syistä johtuen kustannustuki IV:ään on välttämätöntä tehdä seuraavat muutokset
- Tukikausikohtainen leikkuri on poistettava ja tukia tarkasteltava EU:n ja Suomen notifioiman 10 miljoonan euron yhteissumman puitteissa siten, ettei yrityskohtaista maksimitukisummaa ylitetä.
- Suurten yritysten on päästävä hakemaan tukea myös takautuvastisiltä ajalta kun tukivääristymä on syntynyt eli siitä lähtien kun tukia on myönnetty. Kuitenkin siten, ettei 10 miljoonan euron maksimitukisummaa ylitetä.
- Tuen konsernitulkinnasta on luovuttava ja tukea tarkasteltava yrityskohtaisesti
- Tukien maksatusta on nopeutettava
- Tukien tulisi olla yrityskohtaisia, ei konsernikohtaisia
- Monitoimialayrityksissä eri liiketoimintoja tulisi käsitellä erillisinä kokonaisuuksina tasapuolisuuden ja kilpailuneutraliteetin toteuttamiseksi.
Rovaniemellä 21.5.2021
Lisätietoja:
Timo Rautajoki
Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja
040 551 1289