Lapin kauppakamarin lausunto valtion väyläverkon investointiohjelmasta

kauppakamariAjankohtaista, Vaikuttaminen

Valtion väyläverkon investointiohjelmassa esitetään lähivuosien tärkeimmät liikenneinfrahankkeet, ohjelmaa päivitetään vuosittain. Investointiohjelma toteuttaa Liikenne 12 -suunnitelmaa ja sen tavoitteita: saavutettavuus, kestävyys ja tehokkuus. Liikennejärjestelmän tavoitteena on taata koko Suomen saavutettavuus ja vastata elinkeinojen, työssäkäynnin ja asumisen tarpeisiin.

Väyläverkon investointiohjelma 2023-2030 sisältää kehittämishankkeita, isoja peruskorjaushankkeita ja hankekokonaisuuksia sekä pienempiä parantamishankkeita. Koko rahoituskehys on 3 415 M€, josta rataverkon hankkeisiin 1 871 M€, tieverkon hankkeisiin 1 436 M€ ja vesiväylähankkeisiin 108 M€.

Lapin osalta esitetyssä investointiohjelmassa 2023-2030 ovat mukana seuraavat hankkeet

Ratahankkeet:

  • Lautiosaari-Elijärvi ja Tornio-Röyttä peruskorjaukset ja sähköistykset
  • Kemin aseman matkustajalaitureiden parantaminen
  • Tornion matkustajalaiturin pidentäminen

Tiehankkeet:

  • Vt 21 Palojoensuu-Maunu ja Ailakkalahti-Kilpisjärvi
  • Yt 19758 Suhangon kaivostie, Ranua
  • Vt 5 Kitisen silta, Sodankylä
  • St 937 Pellon silta
  • Vt 29 Tornion sillan peruskorjaus
  • Kt 82 parantaminen Kalliosalmen sillan kohdalla, Kemijärvi

Vesiväylähankkeet:

  • Tornion väylän geometrian parantaminen

Investointiohjelma on Väyläviraston ehdotus väylähankkeiden toteuttamisesta. Eduskunta päättää investointiohjelman toteuttamisesta. Lapin kauppakamari on jättänyt investointiohjelmaehdotuksesta lausunnon 2.5.2022.

Onko investointiohjelmassa kuvattu ymmärrettävästi lähtökohdat ja valmisteluperiaatteet?

Investointiohjelman lähtökohdat ja valmisteluperiaatteet on kuvattu selkeästi. Investointiohjelman lähtökohtina ovat Liikenne 12 -suunnitelman linjaukset ja toisaalta Liikenneverkon strateginen tilannekuva. Liikenneverkon tilannekuva sisältää enemmän tarpeita kuin mihin investointiohjelman rahoitustasolla voidaan vastata.

Investointiohjelmassa on tehty hankkeiden priorisointia ja valintaa, joita on perusteltu tehdyllä vaikutusten arvioinnilla. Vaikutusten arviointi perustuu pitkälle hankekohtaisiin hyötykustannus-arvioihin, jolloin koko Suomen väyläverkon strategisempi kehittämisnäkemys jää puutteelliseksi, eivätkä esimerkiksi harvaanasuttujen alueiden elinkeinoille tärkeät hankkeet nouse esiin riittävästi.

Lapin kauppakamari huomauttaa, että investointiohjelman valmisteluperiaatteisiin tulisi lisätä myös huoltovarmuuden näkökulma ja tulevaisuuden tarpeiden arviointi ja niihin varautuminen. Lisäksi EU:n TEN-T liikenneverkkosuunnitelma tulisi näkyä lähtökohdissa nykyistä vahvemmin.

Onko investointiohjelmassa kokonaisuutena onnistuttu vastaamaan sille asetettuihin tavoitteisiin ja muuttuneeseen toimintaympäristöön?

Liikenne 12 -suunnitelmassa määritellyt tavoitteet ovat kestävyys, saavutettavuus ja tehokkuus. Saavutettavuuden osalta on todettu, että liikennejärjestelmä takaa koko Suomen saavutettavuu-den ja vastaa elinkeinojen, työssäkäynnin ja asumisen tarpeisiin.

Lapin kauppakamarin mielestä ehdotettu investointiohjelma ei toteuta Liikenne 12 -suunnitelman saavutettavuustavoitetta Pohjois-Suomen osalta, lisäksi elinkeinoelämän tarpeet jäävät suurelta osin huomiotta. Lapin elinkeinoelämän kannalta investointiohjelmassa on isoja puutteita, joilla voi olla merkittäviä elinkeinoelämän kehitystä ja investointeja hidastavia vaikutuksia.

Lapin kauppakamarin näkemyksen mukaan toimintaympäristön muutokset tulisi ottaa entistä vahvemmin huomioon investointiohjelmassa. Geopolitiikassa tapahtuneiden muutosten vuoksi väyläyhteydet Ruotsiin ja Norjaan nousevat entistä tärkeämmäksi. Suomessa tulisi varautua esimerkiksi tilanteeseen, jossa liikennöinti Itämerellä vähenisi. Tässä tilanteessa sujuvat logistiset yhteydet jäämeren satamiin ovat välttämättömiä. Erityisen tärkeänä näemme yhteyden kehittä-misen Tromssan satamaan.

Metsäteollisuuden tavarankuljetusmäärät tulevat kasvamaan Pohjois-Suomessa tulevina vuosina merkittävästi (Kemin biotuotetehdas, sahojen laajennusinvestoinnit, Stora Enson mahdollinen laajennus Oulussa). Tämän lisäksi turpeen korvaaminen biopolttoaineella sekä Venäjän tuonnin korvaaminen kotimaisella puulla ja raaka-aineella kasvattavat kuljetusmääriä niin koko Suomes-sa kuin Pohjois-Suomessa. Kaikki nämä kuljetukset lähtevät liikkeelle alemmalta tieverkolta, jon-ka heikon kunnon kohentamiseen investointiohjelma ei vastaa.

Vihreän siirtymän myötä esimerkiksi tuulivoimaloiden määrän ennustetaan kasvavan lähitulevai-suudessa ja tuulivoiman suurin rakentamispotentiaali on Pohjois-Suomessa. Lapissa teiden kun-to on heikentynyt jo pitkään ja voi jatkossa jopa hidastaa tuulivoimahankkeiden toteuttamista.

Ovatko investointiohjelman perustelut vaikutusten kautta tasapuoliset ja selkeät?

Investointiohjelmaa muodostettaessa on hyödynnetty vaikutusten arviointia ja hyötykustannuslaskentaa, jotta hankkeiden priorisointi olisi mahdollisimman läpinäkyvää.

Vaikutustenarviointi ei kuitenkaan huomioi Liikenne 12 -ohjelman tavoitteita koko Suomen saavutettavuudesta eikä elinkeinoelämän tarpeista. Käytetty vaikutustenarviointi ja tehokkuuslukujen laskenta korostaa isojen asutuskeskusten liikennehankkeita. Saavutettavuudella on iso merkitys eri alueiden kehittymisedellytyksiin, tämä asia tulisi ottaa vaikutusten arvioinnissa nykyistä paremmin huomioon.

Vaikutukset kansainväliseen saavutettavuuteen on arvioitu puutteellisesti. Esimerkiksi lentoasemista huomioidaan ainoastaan Helsinki-Vantaan kenttä. Lapissa on viisi lentoasemaa (4 Finavian ja 1 kunnallinen), joiden riittävä kunto ja kapasiteetti on tärkeää kansainväliselle suoralle matkailuliikenteelle. Kansainvälisen saavutettavuuden ja vaikutusten osalta huomautamme, että Suomella on yli 600 km maarajaa Ruotsin ja 740 km Norjan kanssa, tämä on investointiohjelmassa jää-nyt hyvin vähälle huomiolle.

Kokonaisuudessaan vaikutusten arviointia on tehty hankekohtaisesti. Investointiohjelman vaikutukset koko liikennejärjestelmälle, Suomen eri alueille ja niiden kehittymisedellytyksille, kansain-väliselle saavutettavuudelle, elinkeinoelämälle ja taloudelle on arvioitu puutteellisesti.

Miten muuttaisitte investointiohjelmaa Liikenne 12 mukaisen liikennemuotokohtaisen talouske-hyksen puitteissa ja miten perustelette muutosten paremmat vaikutukset?

Lapin kauppakamari toteaa, että nykyisellä talousraamilla ei pystytä vastaamaan ohjelmalle asetettuihin tavoitteisiin ja pohjoisen elinkeinoelämän kehittymisen kannalta kriittisen tärkeitä hankkeita jää ohjelman ulkopuolelle. Lapin kauppakamarin mielestä investointiohjelman talousraami tarvitsee kokonaisuudessaan merkittävän tasokorotuksen.

Investointiohjelmassa painopisteet on asetettu vahvasti etenkin etelän raideliikenteen kehittämiseen ja asukkaiden liikkumiseen isojen kaupunkiseutujen välillä.

Lapin kauppakamarin näkemyksen mukaan investointiohjelman painopisteitä tulee muuttaa niin, että rahoitusta ohjataan alueellisesti tasaisemmin huomioiden alueiden huoltovarmuus, erityispiirteet ja elinkeinojen tarpeet. Lapin logistinen asema, merkitys Suomen viennissä ja kansainvälisessä liikenteessä sekä pohjoisten alueiden investointipotentiaali ovat perusteita väylärahoituksen ohjaamisessa pohjoiseen.

Lappi on Suomen viidenneksi suurin vientimaakunta, Lapin tavaraviennin arvo oli 3,4 miljardia euroa (2020). Lapissa on investoitu ja investoidaan huomattavasti sekä metsäteollisuuteen ja puunjalostukseen että kaivos- ja metalliteollisuuteen. Rakenteilla olevan Metsä Fibren jätti-investoinnin lisäksi Lapissa on useita lupaavalla tavalla eteneviä hankkeita etenkin kaivossektorilla. Lapin matkailuelinkeino on toipunut koronapandemiasta vauhdilla, ja matkailuliikenteen määrät kasvavat niin lentokentillä, raiteilla kuin teilläkin.

Lappi on keskellä rajat ylittävää liikenneverkkoa ja kasvavaa kiinnostusta herättävää arktista aluetta. Lapilla on pitkät maarajat naapurimaiden kanssa ja rajaliikenne on vilkasta. Ennen koronapandemiaan vuonna 2019 Lapin maarajat ylitti lähes 8 miljoonaa ajoneuvoa, mikä on merkit-tävä osa koko Suomen maarajaliikenteestä. Pandemia vähensi rajaliikennettä tilapäisesti, mutta liikenne on Norjan ja Ruotsin rajalla elpymässä vauhdilla. Koko Suomen huoltovarmuuden näkökulmasta äärimmäisen tärkeät maaväylät naapurimaihin kulkevat Lapin kautta.

Lapin kauppakamarin selvityksen mukaan Pohjois-Suomen investointipotentiaali on kokonaisuudessaan 47 mrd. euroa. Kun huomioidaan lähialueiden, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan, inves-tointipotentiaali, kokonaissumma nousee jopa 160 mrd. euroon. Ruotsissa valtio on panostanut huomattavasti myös pohjoisten alueiden liikenteen kehittämiseen, mikä on vahvasti tukenut elinvoiman kasvua alueilla.

Lapin kauppakamari huomauttaa, että Suomen tulee naapurimaiden tapaan tunnistaa pohjoisten alueiden investointipotentiaali ja mahdollistaa potentiaalin realisoitumista investoimalla alueen liikenneinfrastruktuuriin. Pohjoisen investoinnit ja potentiaali ovat tärkeitä koko Suomen kasvulle. Nykytilassa etenkin tieverkon heikko kunto vaikuttaa jo alentavasti toimijoiden investointihalukkuuteen. Tällä hetkellä Pohjois-Ruotsissa jo käynnissä olevat jätti-investoinnit tulevat vaikuttamaan myös Lappiin lisääntyvänä liikenteenä maarajojen yli, niin elinkeinojen kuin työmatkaliikenteen osalta

Lapin kauppakamarin näkemyksen mukaan etenkin tieinfran osalta investointiohjelmassa on suuria puutteita. Lapissa elinkeinoelämän logistiikkavirrat kulkevat hyvin pitkälle kumipyörillä, joten tieverkosto on ratkaisevassa asemassa. Pääväylien lisäksi alempi tieverkosto on Lapissa elinkeinoelämän kuljetusten kannalta äärimmäisen tärkeä.

Euroopan unionin ja Suomen kansallisten ilmastotavoitteiden toteuttaminen vaatii huomion kiinnittämistä myös tieverkon kuntoon ja kunnossapitoon. Hyvä tiestön kunto ja kunnossapito sekä HCT-väylät vähentävät myös polttoaineen kulutusta ja sitä kautta päästöjä.

Lapin osalta tiestön korjausvelka on jo nyt kasvanut kohtuuttoman suureksi, eikä investointiohjelman toimenpiteillä vastata korjausvelan vähentämiseen. Tiestön kunto on kriittinen tekijä myös huoltovarmuuden ja turvallisuuden kannalta. Niin tavaroiden, väestön kuin puolustusvoimien ja pelastuslaitoksenkin tulee voida liikkua alueella sujuvasti ja keskeytyksettä. Haluamme tuoda esiin, että investointisuunnitelmasta puuttuu kriisitilanteiden ja huoltovarmuuden näkökulma.

Investointiohjelman rataverkon kehittämisen talouskehys on 1 469 M€, josta Lapin osuus noin 17 M€. Rataverkon parantamiseen investointiohjelman talouskehys on 402 M€, josta Lapin osuus 3,1–3,4 M€. Lapin osuus koko rataverkkoon kohdistuvista investoinneista on n. 1 %.

Investointiohjelman maantieverkon kehittämisen talouskehys on 1136 milj. euroa, josta Lapin osuus on 50 M€. Lisäksi perusväylänpidon parantamishankkeiden talouskehys on 300 M€, josta Lapin osuus 5,6 M€. Lapin osuus maantiehankkeisiin kohdistuvista investoinneista on noin 3,9 %.

Investointiohjelman vesiväylien kehittämisen ja parantamisen talouskehys on 108 M€, josta Lapin osuus 1,9%

Investointiohjelman mukaan Lappiin kohdistuisi yhteensä 78 miljoonaa euroa, kun rahoituskehys on kokonaisuudessaan 3 415 miljoonaa euroa. Lapin osuus investointiohjelmasta jää hyvin pieneksi, kun huomioidaan esimerkiksi alueen maantieteellinen laajuus, elinkeinoelämän kuljetustarpeet ja osuus Suomen viennistä.

Investointiohjelmaan esitetyt Lapin hankkeet kohentavat hieman elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, mutta ohjelmasta puuttuu Lapin kehittymisen kannalta keskeisiä hankkeita, joita esitämme lisättäväksi investointiohjelmaan

Tiehankkeet:

  • VT 4 parantamiseen välillä Keminmaa–Rovaniemi–Sodankylä tulee panostaa, koska se ei täytä pääväyläasetuksen palvelutasovaatimuksia. VT 4 on Suomen tärkein elinkei-noelämän runkoväylä ja sen merkitys koko maan taloudelle on huomattava. Kiireisimpänä investointiohjelmaa tulisi nostaa Vt4 Keminmaa–Muurola (30 M€) ja Vt4 Hirvas–Rovaniemi (38 M€)
  • Kantatie 82 palvelutason ja liikenneturvallisuuden parantaminen. Kantatietä pitkin liikkuu huomattava määrä elinkeinojen kuljetuksia. Tien palvelutaso ja liikenneturvallisuus ovat hyvin matalalla tasolla. Kiireisimpänä investointiohjelmaa tulisi nostaa Kt 82 Vikajärvi–Kemijärvi-tieosuutta (39 M€).
  • VT 21 parantaminen. Palojoensuu-Maunu ja Ailakkalahti-Kilpisjärvi välien parantaminen on mukana investointiohjelmassa. Tämä on Lapin kauppakamarin mielestä erittäin tärkeää. VT 21 liikennemäärät ja heikko kunto huomioiden parantamista tulee tehdä myös muilla osuuksilla, jotta VT 21 täyttää pääväyläasetuksen vaatimukset.
    Alempiasteiden tieverkon kunto, kantavuus ja ympärivuotinen liikennöitävyys tulee varmistaa.

Ratahankkeet:

  • Ydinverkkokäytävään kuuluva Oulu–Laurila-rataosan peruskorjaus- ja parantamishanke. Yhteysväli on Pohjois-Suomen rautatieliikenteen keskeinen yhdysväli niin henkilöliikenteen kuin tavaraliikenteen näkökulmasta.
  • Radan sähköistäminen ja välityskyvyn parantaminen Tornio-Kolari. Yhteys on merkittävä puutavaran kuljetusreitti ja erittäin tärkeä matkailun henkilöliikenteen kehittämiseksi, ilmastotoimien myötä junamatkustuksen entistä parempi mahdollistaminen on oleellista.
  • Koko pääradan välityskyky ja nopeuden nosto on Lapin elinkeinoelämän kehittymisen kannalta tärkeää. Toimivat yhteydet pääradalla ovat erittäin tärkeät sekä teollisuuden kuljetuksien että esimerkiksi kasvavan matkailuliikenteen näkökulmasta. Pohjoisessa erityisesti Kemi-Oulu -läpäisykyvyn parantaminen on keskeistä

Laurila-Tornio-valtakunnanraja -välin sähköistys on alkamassa. Haluamme korostaa sen merkitystä ja tuoda esiin, että seuraavassa vaiheessa keskeistä on edistää liikennöintiä niin, että matkaketjut muodostuvat mahdollisemman sujuviksi.

Miten kehittäisitte investointiohjelman laatimisen prosessia, sen päivittämistä ja seurantaa?

Investointiohjelman päivityksessä tulee tunnistaa entistä paremmin alueiden erityisolosuhteet ja elinkeinoelämän tarpeet. Lisäksi päivityksissä tulee paremmin ottaa huomioon tulevaisuuden investointipotentiaali ja lähialueella tapahtuvat investoinnit ja taloudellinen kehitys. Rajan takana lähialueilla tapahtuvilla investoinneilla on vaikutusta myös työvoiman ja elinkeinoelämän kuljetusten liikkumiseen Suomessa.

Miten muuten haluatte kommentoida investointiohjelmaa?

Vuosittain päivitettävä investointiohjelma tukee osaltaan väyläverkon kehittämisen ja ylläpidon pitkäjänteisyyttä. Rahoituksen taso on kuitenkin puutteellinen, ja sitä tulee nostaa. Riittämättömän talouskehyksen aiheuttamat ongelmat korostuvat etenkin tieverkolla.

Investointiohjelmassa on tarpeen huomioida entistä vahvemmin CEF-rahoituksen hakeminen, joka painottuu etenkin TEN-T-ydinverkkokäytävän hankkeille.

Lausuttavana olevassa investointiohjelmassa toimenpiteet ovat pistemäisiä ja parantavat joitakin kiireellisiä kohteita eri puolilla Suomea. Lapin kauppakamari toteaa, että alueiden erityisolosuhteet on huomioitu hyvin puutteellisesti ja ohjelmassa on liian vahva painotus Etelä- ja Länsi-Suomen isojen asutuskeskittymien hankkeisiin. Lapin asemaa kansainvälisen liikenteen keskiössä, poh-joisen investointipotentiaalia ei ole huomioitu, ja elinkeinoelämän kannalta kriittisen tärkeitä hankkeita jää investointiohjelman ulkopuolelle.

Lisätietoja:
Edunvalvontapäällikkö Hanna Baas
hanna.baas@chamber.fi, p. 040 665 8720