Lapin kauppakamarin lausunto valtion väyläverkon investointiohjelmaan 2022-2029

kauppakamariAjankohtaista, Lausunnot ja kannanotot, Uncategorized

Väylävirasto on laatinut luonnoksen valtion väyläverkon kahdeksanvuotiseksi investointiohjelmaksi. Investointiohjelma on osa valtakunnallisen Liikenne 12 –suunnitelman toimeenpanoa ja sitä hyödynnetään muun muassa talousarvioesityksen valmistelussa.

Lapin kauppakamari toteaa Väylävirastolle antamassaan lausunnossa, että investointiohjelmaluonnoksessa toimenpiteet ovat pistemäisiä ja parantavat vain joitakin kiireellisiä kohteita eri puolilla Suomea. Investointiohjelman talousraami on riittämätön ja puutteet korostuvat etenkin tieverkon osalta. Lapin asemaa keskellä rajat ylittävää liikenneverkkoa ei ole huomioitu, ja pohjoisen elinkeinoelämän kannalta kriittisen tärkeitä hankkeita on jätetty investointiohjelman ulkopuolelle.

Investointiohjelma ei vastaa tavoitteisiin

Investointiohjelman 2022–2029 lähtökohtina ovat Liikenne 12 -suunnitelman linjaukset ja toisaalta Liikenneverkon strateginen tilannekuva. Liikenneverkon tilannekuva sisältää enemmän tarpeita kuin mihin investointiohjelman rahoitustasolla voidaan vastata. Investointiohjelmassa on tehty vahvaa hankkeiden priorisointia ja valintaa, joita on perusteltu viraston tekemällä vaikutusten arvioinnilla.

Liikenne 12 -suunnitelmassa määritellyt tavoitteet ovat kestävyys, saavutettavuus ja tehokkuus. Saavutettavuuden osalta on todettu, että liikennejärjestelmä takaa koko Suomen saavutettavuuden ja vastaa elinkeinojen, työssäkäynnin ja asumisen tarpeisiin.

Lapin kauppakamarin mielestä nyt ehdotettu investointiohjelma ei toteuta Liikenne 12 -suunnitelman saavutettavuustavoitetta Lapin, eikä koko Pohjois-Suomen osalta, lisäksi elinkeinoelämän tarpeet jäävät suurelta osin huomiotta.

Lapin kauppakamarin näkemyksen mukaan investointiohjelmassa ei ole huomioitu EU:n TEN-T liikenneverkkosuunnitelmaa. EU:n ydinverkkokäytävän jatkuminen Helsingistä Tornioon ja siitä edelleen Ruotsin puolelle Luulajaan ei toteudu lausuttavana olevassa investointiohjelmassa. Lisäksi investointiohjelmasta pois jääneiden hankkeiden karsimisen periaatteita ei ole kuvattu selkeästi, ja ulkopuolelle jää hankkeita, joiden poisjääntiä ei ole kattavasti perusteltu. Investointiohjelman vaikutuksia koko liikennejärjestelmälle, Suomen eri alueille, elinkeinoelämälle ja taloudelle ei ole huomioitu riittävällä tavalla.

Elinkeinojen tarpeet tulee ottaa huomioon ja ohjata rahoitusta alueille tasaisemmin 

Lapin kauppakamari toteaa, että nykyisellä talousraamilla ei pystytä vastaamaan ohjelmalle asetettuihin tavoitteisiin ja investointiohjelman talousraami tarvitsisi kokonaisuudessaan merkittävän tasokorotuksen. 

Investointiohjelmassa painopisteet on asetettu vahvasti etenkin etelän raideliikenteen kehittämiseen ja asukkaiden liikkumiseen isojen kaupunkiseutujen välillä. Lapin kauppakamarin mielestä investointiohjelman painopisteitä tulee muuttaa niin, että rahoitusta ohjataan alueellisesti tasaisemmin huomioiden pohjoisen erityispiirteet ja niin, että elinkeinojen tarpeet tulevat huomioitua. Lapin logistinen asema, merkitys Suomen viennissä ja kansainvälisessä liikenteessä ovat perusteita väylärahoituksen ohjaamisessa pohjoiseen. 

Lappi on Suomen viidenneksi suurin vientimaakunta, vuonna 2020 Lapin tavaraviennin arvo oli 3,4 miljardia euroa. Lapissa on investoitu ja investoidaan huomattavasti sekä metsäteollisuuteen ja puunjalostukseen että kaivos- ja metalliteollisuuteen. Elinkeinojen kehitysnäkymät ovat positiivisia. Väyläinvestointiohjelmassa tulisi näkyä myös varautuminen kasvaviin elinkeinojen logistiikkavirtoihin. Lapissa on toteutumassa merkittäviä hankkeita, kuten Metsä Fibren biotuotetehdas Kemissä. Sakatin suuren kaivoshankkeen lisäksi Lapissa on vireillä myös useita muita kaivoshankkeita, jotka edistyvät lupaavasti. Kokonaisuudessaan Lapin investointipotentiaalin on arvioitu olevan 13 miljardia euroa.

Lappi on keskellä Barentsin rajat ylittävää liikenneverkkoa ja kasvavaa kiinnostusta herättävää arktista aluetta. Lapilla on pitkät maarajat niin Ruotsin, Norjan kuin Venäjän kanssa ja rajaliikenne on vilkasta. Ennen koronapandemiaa liikennemäärät Lapin maarajoilla ovat olleet tasaisessa kasvussa ja 2019 Lapin maarajat ylitti jo lähes 8 miljoonaa ajoneuvoa. Lapin raja-asemien osuus koko Suomen maarajaliikenteestä oli noin 70 %. Pandemia on vähentänyt rajaliikennettä tilapäisesti, mutta liikenteen arvellaan elpyvän, kun rajoitustoimet päättyvät.Tornio Ruotsin rajalla on koko Suomen selkeästi vilkkain maaraja. Ruotsin ja Suomen välillä kulkee myös huomattavat määrät Suomen puolella sijaitsevien tehtaiden materiaalivirroista. Pohjois-Ruotsiin suunnitellut, noin 90 miljardin euron investoinnit (sisältäen mm. Pohjois-Ruotsin infrainvestoinnit) tulevat vaikuttamaan myös Lappiin lisääntyvänä liikenteenä maarajojen yli, niin elinkeinojen kuin työmatkaliikenteen osalta. Lisäksi Valtatie 21 on osa Norjan Tromssasta Turkuun johtavaa Eurooppatie 8:aa, ja vilkas kansainvälinen kuljetusreitti.

Investointiohjelmassa isoja puutteita erityisesi tieinfran osalta

Lapin kauppakamari toteaa, että Lapin tiestön korjausvelka jatkaa kasvuaan, sillä ehdotetun investointiohjelman toimet eivät riitä vastaamaan tarpeisiin. Lapissa elinkeinoelämän logistiikkavirrat kulkevat hyvin pitkälle kumipyörillä, joten tieverkosto on ratkaisevassa asemassa. Investointiohjelmasta puuttuu esimerkiksi ydinverkkokäytävään kuuluvan Valtatie 4:n kehittäminen Pohjois-Suomessa. 

Lapin kauppakamari huomauttaa, että pääväylien lisäksi alempi tieverkosto on Lapissa elinkeinoelämän kuljetusten kannalta äärimmäisen tärkeä.  Tavaraliikenteessä kuljetusten mitat ja painot ovat kasvaneet, ja jos tiestö ei ole kunnossa, lisääntyvät liikenteen hiilidioksidipäästöt hitaan liikkumisen vuoksi. Euroopan unionin ja Suomen kansallisten ilmastotavoitteiden toteuttaminen vaatii huomion kiinnittämistä myös tieverkon kuntoon. 

Lapin matkailu on palautumassa nopeasti koronapandemiaa edeltävälle tasolle. Vuonna 2019 Lapissa kirjattiin 3,1 miljoonaa yöpymisvuorokautta. Matkailun palautuminen ja kasvu tarkoittaa sitä, että alemmalla tieverkolla on vilkasta henkilöauto- ja bussiliikennettä. Turvallinen matkailu edellyttää teiden peruskorjaamista ja kunnossapitoa ympäri vuoden. Teiden heikko kunto on Lapissa myös turvallisuuskysymys, esimerkiksi palo- ja pelastustoiminta on usein alemman tieverkon varassa. Investointisuunnitelmasta puuttuu kriisitilanteiden huoltovarmuuden näkökulma.

Lapin osalta tulisi erityisesti huomioida myös se, että useinkaan realistista kiertotiemahdollisuutta ei ole, sillä tieverkko on pohjoisessa harva. Esitämme huolemme myös teiden talvikunnossapidon heikoista resursseista.

Lapin hankkeita esitetään lisättäväksi ohjelmaan

Investointiohjelmaan nyt sisältyvät Lapin hankkeet parantavat elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Ohjelmasta kuitenkin puuttuu suuri osa Lapin kehittymisen kannalta keskeisiä hankkeita, joita kauppakamari ehdottaa lisättäväksi:

Tiehankkeet:

VT 4 palvelutason parantaminen välillä Keminmaa-Rovaniemi ja edelleen välillä Rovaniemi-Sodankylä-Inari. VT 4 on Suomen tärkein elinkeinoelämän runkoväylä ja sen merkitys koko maan taloudelle on huomattava. Lapin kauppakamari toteaa, että VT osalta kiireisesti on otettava mukaan osuudet Keminmaan ja Rovaniemen välillä ja seuraavassa vaiheessa Rovaniemi-Sodankylä-Inari osuudet. VT 4 parantamisen tärkeänä perusteluna on pääväyläasetuksen palvelutasovaatimukset. 

Kantatie 82 palvelutason ja liikenneturvallisuuden parantaminen. Kemijärvellä on nykyisellään vilkasta sahatoimintaa ja suunnitteilla biojalostamo. Kantatietä pitkin liikkuu huomattava määrä elinkeinojen kuljetuksia. Tien palvelutaso ja liikenneturvallisuus ovat jo nykyisellään hyvin matalat, ja elinkeinotoiminnan kasvun myötä ne tulevat olemaan täysin riittämättömiä. Lapin kauppakamari ehdottaa, että Kantatie 82 välillä Vikajärvi-Kemijärvi otetaan kiireisenä mukaan investointiohjelmaan ja jatkossa varaudutaan käynnistämään parannustyöt myös välille Kemijärvi-Salla-valtakunnanraja.

VT 21 liikenneturvallisuuden ja palvelutason parantaminen Palojoensuu-Maunu -välillä on investointiohjelmassa. Tämä on Lapin kauppakamarin mielestä erittäin tärkeä hanke. VT 21 liikennemäärät ja nykyinen kunto huomioiden VT 21 parantamista tulee tehdä myös muilla osuuksilla, jotta VT 21 täyttää pääväyläasetuksen vaatimukset. 

Ratahankkeet:

Oulu-Kemi-Rovaniemi rataosuuden parantaminen, kapasiteetin lisääminen ja nopeuden nosto tulee ottaa kiireellisenä mukaan investointiohjelmaan osana pääväylien kehittämistä.

Kemi-Kolari rataosuuden sähköistämiseen tulee varautua. Yhteys on tärkeä matkailun henkilöliikenteen kehittämiseksi, ilmastotoimien myötä junamatkustuksen entistä parempi mahdollistaminen on oleellista.

Koko pääradan välityskyky ja nopeuden nosto on Lapin elinkeinoelämän kehittymisen kannalta tärkeää. Toimivat yhteydet pääradalla Lapin kohteisiin ovat erittäin tärkeät esimerkiksi kasvavan matkailuliikenteen näkökulmasta.

Lapin kauppakamari toteaa, että ellei väyläinvestointien kautta mahdollisteta elinkeinoelämän kuljetusten kasvua myös pohjoisessa, on hyvin todennäköistä, että liikennejärjestelmän merkittävät puutteet ovat esteenä Lapin elinkeinoelämän vahvalle positiiviselle kehitykselle jatkossa.  

Liitteet: Lausuntopalvelu.fi (Etusivu > Lausuntopyynnöt > Lausuntopyyntö – Valtion väyläverkon investointiohjelma vuosille 2022-2029. (15.9.2021)