Lapin kauppakamarin lausunto keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta

ViiviAjankohtaista, Vaikuttaminen

Ympäristöministeriö on pyytänyt lausuntoja Suomen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta. Ilmastolaki (609/2015) edellyttää että valtioneuvosto hyväksyy kyseisen suunnitelman kerran vaalikaudessa. Suunnitelman yhtenä osana on toimenpideohjelma kasvihuonekaasupäästöjen alentamiseksi taakanjakosektorilla. Suunnitelmassa käsitellään siis liikenteen, maatalouden, rakennusten erillislämmityksen, työkoneiden, jätehuollon ja F-kaasujen päästöt sekä päästökaupan ulkopuolisen teollisuuden ja muun energiankäytön päästöjä. 

Lapin kauppakamari on jättänyt oman lausuntonsa suunnitelmaan. 

Ilmastotoimien ei tule kohtuuttomasti haitata elinkeinotoimintaa 

Lapin kauppakamarin mielestä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma ja siihen liittyvät toimenpideohjelma ovat tärkeä ja keino hiilineutraalin yhteiskunnan tavoittelussa. Kiitämme mahdollisuudesta antaa lausunto ja lausuntoon liittyvistä selkeistä esittelymateriaaleista. 

Vihreä siirtymä on iso kansainvälinen ponnistus. Kansainväliset sitoumukset, EU:n lainsäädäntö ja Suomen omat toimet muodostavat kokonaisuuden, jonka vaikutuksia on myös arvioitava kokonaisuutena. 

Taakanjakosektorin päästöjen alentamisvelvoitetta on tarkasteltava erityisesti Suomen elinkeinojen kilpailukyvyn ja taloudellisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Kaikilla toimenpiteillä on myös toisistaan poikkeavia alueellisia vaikutuksia, jotka on otettava huomioon. Oikeudenmukaisen siirtymän tulee tarkoittaa sitä, että jokin alue tai elinkeinon ala ei kohtuuttomasti kärsi tehdyistä päästövähennystoimenpiteistä. 

Suomen tavoitetason ja tehtävien toimien tulee olla linjassa EU-velvoitteiden kanssa. EU-tason tavoitteita tiukemmat toimet saattavat heikentää yritysten kilpailukykyä EU:n sisämarkkinoilla. Tämä riski on olemassa erityisesti suunnitellun kansallisen tieliikenteen päästökaupan osalta. Suomen on lisäksi varauduttava EU-lainsäädännön mukanaan tuomiin haittoihin. Näihin voidaan laskea esimerkiksi mahdollinen merenkulun päästökauppa ilman talvimerenkulun kompensointia, tai liikenteen ja rakennusten päästökauppa, joka kasvattaa elinkeinojen kuljetuskustannuksia harvaan asutuilla alueilla. 

Siirtymä kohti hiilineutraaliutta tulisi tapahtua niin, että ilmastotoimet eivät heikennä elinkeinojen menestymisen mahdollisuuksia tai haittaa vientiliiketoimintaa. 

Elinkeinojen näkökulmasta liikenteen toimet keskeisiä 

Liikenne on keskeinen sektori päästövähennysten kannalta, mutta samalla äärimmäisen tärkeä elinkeinojen kehittymisen kannalta. Siksi kaikki siihen vaikuttavat päätökset tulee tehdä suurta harkintaa käyttäen ja yritys- ja elinkeinovaikutukset huomioiden. 

Lappi on Suomen viidenneksi suurin vientimaakunta, vuonna 2020 Lapin tavaraviennin arvo oli 3,4 miljardia euroa. Lapissa on investoitu ja investoidaan huomattavasti sekä metsäteollisuuteen ja puunjalostukseen että kaivos- ja metalliteollisuuteen. Lapin teollisten toimialojen liikevaihto oli yhteensä 9,5 miljardia euroa (2019), ja teolliset toimialat tuovat kaksi kolmasosaa yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta. 

Riittävän suuri yrityksille suunnattu hankintatuki sähkö- ja kaasukäyttöisille kuorma- ja pakettiautoille on tärkeä, jotta elinkeinoelämän käyttämä kalusto on mahdollista asteittain muuttaa vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntäväksi. Tämän rinnalla on huomioitava, että erittäin raskaita kokonaispainoja vetäviin ajoneuvoihin ei ole vielä sähkökäyttöisiä tai kaasupohjaisiakaan ratkaisuja helposti käyttöön otettavissa. Näistä syistä myös esimerkiksi biopohjainen diesel on tärkeä huomioida raskaiden kuljetusten käyttövoimana. 

Lapissa teillä liikkuvia elinkeinojen raskaita kuljetuksia ei juurikaan voida siirtää raiteille, sillä raiteita ei ole. Ajoneuvokilometrien ja sitä kautta myös päästöjen vähentämisessä yksi hyvä keino on suurien mittojen ja massojen kuljettaminen kerralla, eli HCT-rekkaliikenne. HCT -ajoneuvojen käyttö tulisi vapauttaa reiteillä, joilla se on todettu infran puolesta mahdolliseksi. Tällöin esim. Pohjois-Suomessa voitaisiin saada merkittäviä päästövähennyksiä ja tehokkuusparannuksia. HTC kuljetuksilla saavutetaan 10% säästö tonnikilometrillä.  

Lapin kauppakamari kantaa suurta huolta väylien heikosta kunnosta pohjoisessa. Huonokuntoisimmilla teillä päästöt kasvavat ja säästöjä aikaansaavat isot kuljetukset eivät ole mahdollisia. Suomessa tulee varmistaa että jatkossa väylien kehittämisen ja kunnossapidon varat kasvavat nykyisestä merkittävällä tavalla, jotta korjausvelkaa voidaan pienentää. Jatkossa valtion väyläverkon investointiohjelmassa tulisi huomioida pohjoisten elinkeinojen kannalta tärkeiden väylien parantaminen.  

Siirtymä vähäpäästöiseen liikenteeseen edellyttää kattavaa vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfrastruktuuria. Lapin kauppakamari pitää erittäin tärkeänä julkista tukea, sen korottamista ja toimivaa jakamista vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfran kehittämiseksi. Harvaanasutulla alueella jakeluverkosto ei kehity markkinavetoisesti riittävän nopeassa tahdissa. Lapissa jakeluinfra on nykyisellään täysin riittämätön, pika- ja suurteholatauspisteiden lukumäärä tulisi moninkertaistaa, jotta Lapin paikkakunnat olisivat sujuvasti tavoitettavissa täyssähköautolla. 

Politiikkasuunnitelmaluonnoksessa on mukana kaupunkiseutujen joukkoliikenteen valtionavustuksen korotus sekä lähijunaliikenteen kehittäminen. Lapin kauppakamari muistuttaa, että saavutettavuutta joukkoliikenteen keinoin tulee tukea etenkin siellä, missä se ei markkinaehtoisesti kehity. Esimerkiksi yöjunien ostoliikenteen jatko on äärimmäisen tärkeä Lapin matkailukohteiden ilmastoystävällisen saavutettavuuden kannalta. 

Uuden teknologian pilotoinnille tarvitaan tukea 

Työkoneiden käytön päästövähennyskeinona toimii konekannan uudistamiseen kannustaminen tarjoamalla yrityksille hankintatuki sähkö- ja biokaasukäyttöisten työkoneiden hankintaan.  

Lapin kauppakamari kannattaa uusien teknologioiden pilotointiin, ja vähähiilisten sekä energiatehokkaiden investointien toteuttamisen tukien jatkoa ja edelleen kehittämistä.  Vuosina 2020 ja 2021 on jo tehty energiaverotukseen liittyen päätöksiä, jotka lisäävät sekä päästökauppasektorilla että taakanjakosektorilla olevien teollisuuslaitosten verotusta. 

Kuntien ilmastotyöhön konkreettisuutta 

Monet kunnat ja alueet ovat jo asettaneet kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ja laatineet suunnitelmia niiden saavuttamiseen. Rahoitusta on saatavilla eri ohjelmalähteistä, ja se on välttämätöntä pitää hyvällä tasolla jatkossa. Rahoitusta tulee suunnata myös erilaisten suunnitelmien ja strategioiden kirjoittamisen lisäksi niissä linjattujen konkreettisten toimien tekemiseen ja seurantaan. 

Kunnat ja alueet Suomessa ovat hyvin erilaisessa asemassa moniin ilmastoimien toteutuksessa. Lapissa välimatkat ovat pitkiä, asutus syrjäseudulla harvaa, julkinen liikenne on lähes olematonta ja yksityisautoilu täysin välttämätöntä. Alueiden eriarvoistumisen vähentämiseksi tulee varmistaa sekä yksityisautoilun että pitkien etäisyyksien tieliikennekuljetusten järkevä kustannustaso ja tukea ilmastoystävällisten ratkaisujen käyttöönottoa.  

Julkiset hankinnat tukemaan ilmastotyötä 

Esitetyt toimet oikeansuuntaisia. Hankintaosaamisen lisäämiseen tulee kiinnittää huomiota ja siihen on luotava pysyviä tukikeinoja, välineitä ja koulutusta. Samalla kun julkisiin hankintoihin nostetaan entistä enemmän ilmastokriteerejä, tulee varmistaa että yrityksillä on käytettävissä tuki-instrumentteja toiminnan ja kaluston kehittämiseen (yrityksille suunnattu TKI-rahoitus ja hankintatuet). 

 Varmuusmarginaalia ei tule ylimitoittaa 

Esitettyjen päästövähennysten saavuttamiseen liittyvien epävarmuuksien vuoksi ohjelmassa esitetään että jatkosuunnittelussa pyrittäisiin tavoitteiden ylittämiseen kasvattamalla varmuusmarginaalia ja ylimitoittamalla toimien kokonaisuus lähtökohtaisesti.  

Mielestämme varmuusmarginaalia ei tule kasvattaa eikä ylimitoittaa toimia ”varmuuden vuoksi”.   

Suomen toimien tulee olla yhteneväisiä EU:ssa yleisesti toteutettaviin toimiin, jotta suomalaisten yritysten kilpailukyky ei kasvavien kustannusten vuoksi heikkene suhteessa kilpailijoihin.  

Suunnitelmien vaikutuksiin arviointia ja konkretiaa 

Suunnitelman ympäristövaikutuksia, sosiaalisia vaikutuksia ja kansantalousvaikutuksia on arvioitu kohtuullisella tasolla. Suunnitelmasta sen sijaan puuttuu vaikutusten arviointi eri elinkeinoille ja yrityksille. 

Korostamme, että eri toimien yhteisvaikutuksia eri elinkeinoille ja yrityksille on välttämätöntä arvioida ja huomioida sekä taakanjakosektorin toimien että päästökauppasektorin toimien vaikutukset. Keskeisenä arvioitavana on esimerkiksi logistiikka-ala, johon vaikuttavat niin päästökauppajärjestelmä, taakanjakosektorin kiristykset, energiaverodirektiivi ja vahvemmat velvoitteet vaihtoehtoisista polttoaineista. 

Lisäksi on tarpeen tarkastella myös vaikutusten kohdentumista eri alueille. Etenkin liikenteeseen kohdistuvat kustannusten kasvuvaikutukset tuntuvat yrityksissä maakunnissa, joissa kuljetetaan raskasta tavaraa pitkiä matkoja, eikä raidevaihtoehtoja ole.  

Vaikutukset todennäköisesti tulevat heikentämään yritysten kannattavuutta, sillä nousevia kustannuksia ei ainakaan vientialoilla pystytä siirtämään kokonaan hintoihin. Näistä syistä ilmastotoimien suunnittelun ohella on tarpeen kehittää myös malleja, joiden avulla voidaan kompensoida kielteisiä vaikutuksia niille elinkeinoille ja yrityksille, ja siellä alueilla, joille suurimmat negatiiviset vaikutuksen kohdentuvat. Olemme huolissamme lappilaisten yritysten kilpailukyvystä tilanteessa, jossa merkittävimmät ilmastopolitiikan aiheuttamat kustannuslisäykset ovat kohdistumassa yksinomaan polttoaineen hintaan ja sitä kautta kumuloitumassa yritysten kustannettavaksi pitkien välimatkojen maakunnissa. 

Haluamme nostaa esiin myös, sen että sähkönkulutuksen merkittävä kasvu voi vaikuttaa huoltovarmuuteen ja sähkötuotannon riittävyyteen. Tätä on syytä käsitellä vaikutusten arvioinnissa.   

Kaivosteollisuus avainasemassa 

Ilmastotoimet merkitsevät isoa lisäystä sähköistymiseen ja sähkönkulutukseen. Sähköistyminen vaatii isoja panostuksia myös akkuteknologiaan ja kasvattaa kriittisten mineraalien kysyntää lisäten painetta kasvattaa kaivostoimintaa.  

Tarvittavia mineraaleja on mahdollista louhia kestävällä tavalla Lapissa, jossa on globaalistikin merkittäviä mineraalivarantoja. Lapin kauppakamari huomauttaa, että ilmastotoimien kanssa samaan aikaan on huolehdittava siitä, että Suomessa sekä malminetsinnän että kaivostoiminnan lupa- ja käynnistysprosessit ovat mahdollisimman sujuvia. 

Lisätietoja: 

Toimitusjohtaja Liisa Ansala,
liisa.ansala@chamber.fi,
p. 044-5777514
 

Edunvalvontapäällikkö Hanna Baas,
hanna.baas@chamber.fi,
p. 040-6558720