EU-sääntely edellyttää tasapuolisia kilpailuolosuhteita markkinoilla ja kannustaa rautatieliikenteen osuuden kasvattamiseen. Suomessa on jo tehty lainsäädäntömuutoksia, jotka mahdollistavat rautatieyrityksille avoimen verkolle ja markkinoille pääsyn periaatteen (Open Access). Open Access – periaate kuitenkin mahdollistaa vain taloudellisesti kannattavien henkilöjunaliikennepalveluiden tarjonnan ja markkinaehtoiset investoinnit. Suomen henkilöjunaliikenteessä tarvitaan julkisia hankintoja palvelutason turvaamiseksi ja kehittämiseksi.
Suomen tulisi pyrkiä luomaan avoimen kilpailun edellyttämät olosuhteet, jossa yrityksillä on tosiasiallisesti tasapuoliset toimintaedellytykset ja että kilpailu ja julkisten hankintojen tuomat yhteiskunnalliset hyödyt voivat toteutua. Liikenne- ja viestintäministeriön lausunnoilla ollut arviomuistio esittää alkavalla hallituskaudella tehtävät ratkaisut ja prosessin, jolla siirrytään hallitusti EU-sääntelyn mukaisiin hankintajärjestelyihin. Muistiossa ei oteta kantaa tavaraliikenteen erityiskysymyksiin.
Henkilöjunaliikenteen roolista liikennejärjestelmässä ja tulevaisuuden näkymistä
Junien rooli henkilöliikenteessä tulee kasvamaan, kun tarve ympäristöystävällisille matkustusmuodoille jatkaa kasvuaan. Henkilöjunaliikenne on tärkeä osa joukkoliikennejärjestelmää, jossa toimivien matkaketjujen kautta eri liikennemuodot yhdistetään saumattomasti niin Suomessa kuin rajat ylittävässä liikenteessä.
Liikenne- ja viestintävirasto on laatinut uudet valtakunnalliset liikenne-ennusteet. Ennusteet kuitenkin kuvaavat vain sitä, mihin kehitys johtaa nykyisillä toimenpiteillä. Ennusteet eivät huomioi esimerkiksi elinkeinoelämän tulevia investointeja, jotka vaikuttavat junaliikenteen kysyntään niin henkilö- kuin tavaraliikenteessä.
Lapin matkailu on lähtenyt uudelle vahvalle kasvu-uralle koronapandemian jälkeen. Viime talvisesonkina ylitettiin jo monin paikoin edellisen huipputalven 2019–2020 lukuja ja kokonaisuudessaan vuonna 2022 rekisteröidyissä yöpymissä oltiin vuoden 2019 tasolla (3,1 miljoonaa yöpymistä). Viimeisen kymmenen vuoden aikana rekisteröityneiden yöpymisten määrä on kasvanut Lapissa 30 % ja kansainvälisten yöpymisten määrä jopa 44 %. Ennen koronapandemiaa Lapin matkailustrategiassa tavoitteeksi oli asetettu 5 miljoonaa rekisteröityä yöpymistä vuonna 2030, mutta koronapandemia on käytännössä siirtänyt tätä tavoitetta muutamilla vuosilla eteenpäin. Tavoitteena on myös, että lumettomalla ajalla syntyy 40 % vuosittaisesta matkailutulosta, mikä tarkoittaa lumettoman ajan matkailuvirtojen merkittävää kasvua.
Saavutettavuuden parantaminen kaikilla liikennemuodoilla on tavoitteiden saavuttamiseksi tärkeää. Tällä hetkellä suurin osa junalla Lappiin saapuvista matkailijoista on kotimaisia, vaikka Lapissa rekisteröidyistä yöpymisistä yli puolet on ulkomaalaisia. Jatkossa rajat ylittävälle kansainväliselle junamatkailulle tulee luoda paremmat edellytykset.
Jotta rautatieliikenne on 2030-luvulla toimiva ja tärkeä osa Suomen liikennejärjestelmää ja saavutettavuutta, tulee varmistaa toimivat yhteydet koko Suomessa. Tämä tulee turvata riittävin valtion ostopalveluin. Valtion ostopalvelut junaliikenteessä voidaan kilpailuttaa, kun palvelutaso on määritelty yhdessä alueen toimijoiden kanssa ja alueiden erilaiset tarpeet ja toimintaympäristö on huomioitu palvelutasomäärittelyssä.
Open access –periaatteen toimivuudesta
Open Access -periaatteesta huolimatta uusia markkinaehtoisia rautatieliikenteen yrityksiä ei ole Suomen markkinoille tullut. Arviomuistiossa todetaan, että Open Access –malli ei takaa kehittyvää valtakunnallista junaliikennettä Suomen rataverkolla edes korkeamman kysynnän yhteysväleillä. Suomen junaliikennemarkkinoiden pieni koko ja yleiseurooppalaisesta poikkeava raideleveys rajoittavat uusien toimijoiden tuloa markkinoille.
Open access -malli ei käytännössä toimi, koska eri toimijoilla ei ole pääsyä junakalustoon, varikoille jne. Tosiasiallisen markkinoiden avoimuuden kannalta Suomessa junakaluston sekä varikkojen, asemarakennusten jne. omistajuus tulisi osoittaa erilliseen julkisomisteiseen kalustoyhtiöön, jonka palveluihin eri toimijoilla olisi pääsy.
Pelkästään markkinaehtoinen henkilöjunaliikenne ei ole toimiva vaihtoehto Suomessa tulevaisuudessakaan, koska se asettaisi Suomen väestöpohjaltaan ja aluerakenteeltaan erilaiset alueet täysin epätasa-arvoiseen asemaan saavutettavuuden suhteen. Junaliikenteen markkinoiden avaaminen tulisikin toteuttaa huomioimalla niin markkinaehtoinen liikenne kuin sopimusliikenne
Muita näkökulmia palvelutason määrittelyssä
Koko Suomen saavutettavuus ja pohjoisen erityinen asema tulee ottaa huomioon henkilöjunaliikenteen kehittämisessä. Sekä infra että palvelutaso turvataan myös harvaan asutuissa maakunnissa, sillä junaliikenteellä on merkittävä vaikutus alueiden kehittymisedellytyksissä. Henkilöjunaliikenteessä julkiset hankinnat ovat käytännössä ainoa keino varmistua riittävästä palvelutasosta, laajuudesta ja pitkäjänteisyydestä. Henkilöjunaliikenteen palvelutaso alueelliset erityistarpeet huomioiden tulisi määritellä entistä vahvemmassa yhteistyössä alueen toimijoiden ja elinkeinojen kanssa.
Muuttuneessa maailmantilanteessa myös Suomen raideliikenteen kehittämisen painopisteiden tulee muuttua. Painopistettä tulee asettaa pohjoiseen sekä länsinaapureiden kanssa tehtävään liikennejärjestelmien yhteensovittamiseen.
Henkilöjunaliikenteen palveluiden kehittämisessä tulee erityistä huomiota kohdistaa rajat ylittävän raideliikenteen kehittämiseen. Tornio-Laurila -rataosan sähköistystyö on käynnissä, ja rajat ylittävä toimiva ratainfra avaa henkilö- ja tavaraliikenteelle uusia mahdollisuuksia ja turvaa tavaraliikennettä tilanteissa, jossa liikenne Itämerellä häiriöityisi.
Henkilöjunaliikenne rajan yli avaa pohjoisen matkailuelinkeinolle kokonaan uuden yhteyden Ruotsin kautta Keski-Euroopan markkinoille. Henkilöjunaliikenteen palvelut Suomen ja Ruotsin välillä tulee suunnitella saumattomaksi kokonaisuudeksi. Näin syntyvällä uudella yhteydellä on isoa kaukoliikenteen potentiaalia sen lisäksi että se palvelee raja-alueen asukkaita ja yrityksiä.
Tärkeintä tulevassa mallissa on Suomen eri alueiden saavutettavuuden ja palveluiden parantuminen asiakkaille kohtuullisilla hinnoilla. Vuorotarjonnan sekä matkaketjujen tulee vastata ihmisten liikkumistarpeita, jotta saavutettavuus- ja kestävyystavoitteet toteutuvat. Henkilöjunaliikenteen tulisi entistä paremmin huomioida matkailun sesongit ja ennakoida kysyntää. Esimerkiksi Lapin autoyöjunissa kysyntä on lomasesonkien aikaan nykyään suurempaa kuin tarjonta.
Asiakasnäkökulmasta on erityisen tärkeää, että vaikka palveluntarjoajia olisi jatkossa useampi, on lippujen ostaminen asiakkaille koko matkaketjussa sujuvaa ja liput ovat riittävän aikaisessa vaiheessa ostettavissa koko ketjussa.
Henkilöjunaliikenteen kilpailun avaamisen vaatimat investoinnit
Henkilöjunaliikenteen kehittäminen edellyttää investointeja infrastruktuuriin, kalustoon ja palveluihin. Koko Suomen rataverkolla on paljon pullonkauloja ja korjausvelkaa, joiden purkaminen on välttämätöntä.
Muutokset maailmantilanteessa siirtävät rautatieverkon investointitarpeen painopistettä pohjoiseen, koska turvallisuuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta tärkeät maayhteyden länteen kulkevat Lapin kautta. Sekä henkilöjunaliikenteen että raideinvestointien osalta Suomen tulee tehdä entistä enemmän yhteistyötä Ruotsin kanssa ja sovittaa liikennejärjestelmiä yhteen.
Suomen pääradalle tarvitaan jatkossa kaksoisraide, joka sujuvoittaisi liikennettä ja helpottaisi eri operaattoreiden toimintaa etenkin ruuhkaisimmilla osuuksilla. Tornion kohdalla Suomen rajalle tulee raide eurooppalaisella leveydellä. Ehdotamme, että mahdollisimman pian selvitetään mahdollisuus toteuttaa pääradan rinnalle Rovaniemi-Helsinki välille raide samalla eurooppalaisella raideleveydellä. Uutta raideleveyttä kannattaa pilotoida Rovaniemi-Tornio välille.
Henkilöjunaliikenteen kannalta seuraava tärkeä investointi pohjoisessa on Kolarin radan parannus ja sähköistys. Kolariin tuleva henkilöliikenne palvelee laajalti koko Tunturi-Lappia, jonka matkailukohteissa on yli 50.000 vuodepaikkaa. Yhteys on matkailun henkilöliikenteen lisäksi tärkeä mm. kasvaville puukuljetusvirroille.
Kaluston osalta on varmistettava sekä määrällinen riittävyys että hyvä laatu. Yöjunaliikenteen kalustokapasiteetin jatkuva uudistaminen on matkailuliikenteen kehittämisen tärkeä edellytys.
Henkilöjunaliikenteen palveluiden ja infrastruktuurin rahoituksesta tulevaisuudessa
Valtion väyläverkon investointiohjelmassa tulee osoittaa nykyistä enemmän panoksia Suomen rataverkon pohjoisille osuuksille ja hyödyntää myös EU-rahoitus täysimääräisesti. Kehittämisessä ja rahoituksessa tulee huomioida myös sotilaallisen liikkuvuuden ja NATO-jäsenyyden tuomat tarpeet ja mahdollisuudet.
Riittävän junaliikenteen palvelutason varmistamiseksi koko Suomessa tulee varata valtion rahoitusta ostoihin niille yhteyksille, jotka eivät muodostu markkinaehtoisesti kannattaviksi.
Hankkeen aikataulu
Henkilöjunaliikenteen kehittäminen tulee kytkeä yhteen käynnistyvän Liikenne 12- uudistamisen kanssa. Henkilöjunaliikenteen markkinoiden tosiasiallinen avaaminen merkitsee monia rakenteellisia uudistuksia (pääsy kalustoon, varikoille jne.) ja asian valmistelu tulee käynnistää pian. Seuraavien vaiheiden tulee olla valmisteltuna hyvissä ajoin ennen kuin nyt voimassa oleva ostoliikennesopimus päättyy 2030.
Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Liisa Ansala, liisa.ansala@chamber.fi, p. 044 577 7514
Edunvalvontapäällikkö Hanna Baas, hanna.baas@chamber.fi, p. 040 665 8720