Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotuksen mukaan alueellisen opintolainahyvityksen kokeilu toteutettaisiin vuosina 2023–2026. Valmistelun pohjana on ollut Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian tekemä esiselvitys.
Ehdotuksen mukaan kokeiluryhmään valituille kokeilualueella asuville korkeakoulututkinnon suorittaneille henkilöille myönnettäisiin hakemuksesta opintolainahyvitys jonka suurus on maksimissaan joko 8 800 euroa tai 60% opintolainasta.
Kokeilu toteutettaisiin ehdotuksen mukaan Pohjois- ja Itä-Suomessa kokeilualueella, joka kattaa 25 kuntaa. Ehdotuksessa kokeilukuntia olisi Kainuussa (kaikki maakunnan kunnat), Pohjois-Pohjanmaalla (6 kuntaa), Lapissa (5 kuntaa), Pohjois-Karjalassa (4 kuntaa) ja Pohjois-Savossa (2 kuntaa). Mukana olisi myös kaupungeista Kajaani ja Nurmes. Lapista kokeilualueeseen kuuluisivat Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla ja Savukoski. Alueellisen opintolainahyvityksen kokeiluun varattaisiin 6 miljoonan euron kolmivuotinen siirtomääräraha ja kokeiluun osallistuvat henkilöt valittaisiin satunnaisotannalla.
Lapin kauppakamarin lausunto
Esitys alueellisen opintolainahyvityksen kokeilusta on kannatettava toimenpide harvaan asuttujen alueiden osaavan työvoimapulan helpottamiseksi. Alueellinen opintolainahyvitys tukee harvaan asutulle alueelle töihin muuttamista, silloin kun kiinnostus alueita kohtaan on jo olemassa, mutta olosuhteet ja kustannukset rajoittavat muuttoa. Lapin kauppakamari toteaa, että mikäli kokeilu suoritetaan luotettavasti ja riittävän suurella kokeilualueella, sen tulokset kertovat luotettavalla tavalla, millaista merkitystä opintolainahyvityksellä on työvoimapulan helpottamisessa harvaan asutuilla alueilla.
Ehdotamme, että valmistelussa huomioidaan myös elinkeinon ja yritysten tarpeet. Nyt ehdotuksen pohjana olevassa selvityksessä keskitytään arvioimaan julkisen sektorin työvoimatarpeita ja ammattialoja (mm. sote-henkilöstö, opettajat jne.) Merkittävää pulaa korkeakoulutetusta työvoimasta on julkisen sektorin lisäksi monella elinkeinosektorilla. Lapissa matkailu- ja ravitsemisala kärsii ennennäkemättömästä työvoimapulasta. Lisäksi muun muassa teollisuudessa, kaivostoiminnassa sekä kaupan ja palvelujen aloilla on merkittävää työvoimapulaa. Lapin ammattibarometrin 1/2022 mukaan Lapissa on pulaa korkeakoulutetuista sosiaali- ja terveysalan osaajista (lääkärit, sairaan- ja terveydenhoitajat, psykologit, farmaseutit jne.), varhaiskasvatus- ja erityisopettajista, sekä etenkin yrityssektorin tarvitsemista hotelli- ja ravintola-alan työntekijöistä ja rakentamisen, konetekniikan, sähkö- ja tietotekniikan alan asiantuntijoista.
Lapin 21:stä kunnasta kokeilualueeseen on ehdotettu viittä. Jos Lapin kunnista alle neljäsosa on mukana kokeilussa ja alue rajautuisi ehdotuksen mukaan, jäisi kokeilualueen ulkopuolelle noin 90 % Lapin yritysten toimipaikoista. Esityksessä ja taustaselvityksessä on viitattu ns. Norjan malliin, jota on esityksessä osin myös mukailtu. Norjan erityistukialue sijaitsee aivan maan pohjoisimmassa osassa. Nyt Suomeen ehdotettu kokeilu jättää pohjoisia kuntia runsaasti kokeilun ulkopuolelle.
Alueiden valinnan perusteeksi on esitetty sitä, että kokeilualueen tulisi muodostaa selvärajainen yhtenäinen alue työssäkäynti- ja asiointialueiden mukaisesti ja alueella on riittävä työpaikkapotentiaali. Ehdotettu opintolainahyvityksen suuruus ei yksinään riitä syyksi muuttaa paikkakunnalle, vaan kuntaa kohtaan tulee olla vahvaa kiinnostusta jo olemassa, jotta muutto realisoituu. Tulosten luotettavuuden varmistamiseksi on tärkeää, että kokeilualueeseen kuuluu monipuolisesti kuntia, joissa on korkeakoulutetuille riittävästi työmahdollisuuksia ja joita kohtaan asuin- ja työskentelypaikkana on merkittävää kiinnostusta, mutta olosuhteet ja niistä aiheutuvat kustannukset estävät muuttoa tällä hetkellä.
Ehdotamme, että kokeilualuetta laajennetaan koskemaan koko Lapin maakuntaa. Näin saadaan mukaan pohjoisen kuntia, joissa elinkeino kärsii osaavan työvoiman pulasta monilla eri aloilla, ja kokeilun tulosten vaikuttavuus kasvaa. Yksi peruste kokeilualueen laajentamiseen Lapissa on se, että Lapin pitovoima korkeakoulututkinnon suorittaneista on hyvin alhainen, vain 44,7 %. Ehdotetun kokeilualueen muissa maakunnissa se on tätä korkeampi. Lisäksi Lappi on selkeästi Suomen harvaanasutuin maakunta, väestön tiheys on 1,9 asukasta neliökilometriä kohden.
Tuen hakijoiden suhteellinen osuus kokeiluryhmään valituista voisi olla hieman korkeampi, jos mukaan kokeilualueeseen tulee lisää kuntia. Satunnaisotannan vuoksi tämä ei kuitenkaan nostaisi kokeilun kustannuksia merkittävästi ja tulosten luotettavuus kasvaisi.
Korkeakoulutettujen opintolainahyvityksen kokeilu ja tulosten perusteella mahdollinen pidempiaikainen käyttöönotto on yksi keino, jolla osaltaan helpotetaan osaavan työvoiman saantia. Tämä ei kuitenkaan ole yksinään riittävä ratkaisu, vaan rinnalle tarvitaan muita toimia. Etenkin työperäisen maahanmuuton hidasteita Suomessa on purettava nopeasti. Lapin kauppakamari ehdottaa, että työvoiman liikkuvuuden lisäämiseksi myös esimerkiksi liikkuvuusavustusta sekä työasuntovähennystä laajennetaan ja selvitetään ja pilotoidaan kaksoiskuntalaisuuden mahdollisuudet.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Liisa Ansala, liisa.ansala@chamber.fi
Edunvalvontapäällikkö Hanna Baas, hanna.baas@chamber.fi