Lapin elinkeinoelämä on kuluvan vuosikymmenen puolivälin jälkeen kasvanut kaikilla toimialoilla. Lapin suhdannekatsauksen 2018 mukaan vuoden 2017 aikana kaikkien toimialojen liikevaihto kasvoi 9,5 % (koko maassa 6,5 %), myös henkilöstömäärä kasvoi 3,2 edellisvuodesta. Teollisuuden viennin kasvu oli peräti 15,2% (koko maa 9,1%) ja Lappi on yksi Suomen suurimmista vientimaakunnista. Rikas elinkeinorakenne luo monta tukijalkaa kasvulle.
Lapin elinkeinoelämän kasvu nojautuu useaan vahvaan toimialaan, vahvinta liikevaihdon kasvu oli vuonna 2017 kaivostoiminnassa ja louhinnassa (23,3 %), matkailupalveluissa (13,8 %) sekä teollisuudessa (12,3 %). Lappi oli vuonna 2017 Suomen viidenneksi suurin vientimaakunta 4,2 mrd € viennin arvolla. Meri-Lapin alue on suurteollisuuden keskittymä, ja Suomen metallimalmikaivoksista kolme sijaitsee Lapissa. Lapissa sijaitsee kaksi satamaa, Kemissä ja Torniossa. Lappi on myös kansainvälisen matkailun kasvava kohde. Vuonna 2018 rekisteröityjä yöpymisiä oli Lapissa n. 3 milj., (+3 %) joista ulkomaalaisten osuus oli n. 51 %. Lappiin myös investoidaan voimakkaasti ja investointien jatkumiseen on myös hyvät mahdollisuudet. Lapin kasvu keskittyy kasvukeskusten Rovaniemen ja Kemi-Tornion lisäksi matkailu-ja kaivostoiminnasta kasvaviin Tunturi-Lapin ja Pohjois-Lapin seutukuntiin.
Lapille luonteenomaista on tiivis kansainvälinen yhteistyö, erityisesti rajanaapureiden kanssa. Lapin kannalta toimivat logistiset yhteydet – lentoliikenne, raideyhteydet, TENT-T verkko sekä datakaapeliyhteydet ovatkin edellytyksiä kestävälle kasvulle. Näiden ohella digitalisaatio tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiseen Lapissa.
Lappi on myös korkean osaamisen keskittymä, josta löytyy erikoistunutta osaamista niin arktiseen tutkimukseen, kylmäteknologiaan ja testaukseen kuin älykkääseen/automaattiseen liikenteeseenkin liittyen. Lapin yliopisto ja Lapin ammattikorkeakoulu yhdessä toisen asteen koulutuksen kanssa vastaavat monipuolisella koulutustarjonnallaan nopeasti kasvaneeseen työvoimapulaan.
Lapin elinkeinoelämä on tiedostanut ilmastonmuutoksen torjunnan tärkeyden, koska vaikutukset pohjoisessa ovat jo nähtävissä ja lämpeneminen lisääntyy voimakkaasti, mikäli torjuntatoimenpiteissä ei onnistuta asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Lapin yrityksillä on edelleen mahdollisuus kasvaa vastuullisesti uudistamalla toimintojaan käyttämällä uusinta käytettävissä olevaa teknologiaa sekä pienentämällä omaa sekä asiakkaidensa hiilijalanjälkeä. Yritysten uuden teknologian osaamisen vientiä tulee edesauttaa. Lappi haluaa tarjota niin kuluttajille kuin maakuntaan tuleville matkailijoille mahdollisuutta osallistua ilmastonmuutoksen torjuntaan konkreettisesti mm. kiertotalouden, kestävän metsätalouden ja vastuullisen matkailun sekä digitalisaation kautta.
Vastuullisen kasvun osa-alueet:
1. Elinkeinoelämä ja luonnonvarat
Monipuolisesti ja vastuullisesti kasvava Lappi hyödyttää koko Suomea. Lapin elinkeinoelämä haluaa tarjota tuotteiden ja palvelujen ostajille sekä maakuntaan tuleville matkailijoille ratkaisuja, joilla pienennetään sekä yritysten että asiakkaiden hiilijalanjälkeä. Metsäteollisuuden suunnittelemat biotuotetehdasinvestoinnit ovat toteutettavissa Lapissa, samoin biopolttoaineen tuotanto. Kestävä ja vastuullinen puun käyttö raaka-aineena sekä jo tähän mennessä lämpenemisen vaikutuksesta nopeutunut puun kasvu mahdollistaa Lapin metsien roolin myös tärkeänä hiilinieluna. Kiertotalouden kehittäminen hyödyntämällä teollisuuden ja kaivosten sivuvirtoja on merkittävä osa Lapin tulevaa raaka-ainetehokkuutta. Biotuotetehtaat mahdollistavat uusien tutkimus- ja tuotantolaitosten perustamisen kehittämään uusia puukuituun perustuvia tuotteita mm. muovin korvaajaksi.
- Lapin metsien kestävä ja vastuulllinen puunkäyttö tulee edelleen olla mahdollista
- Kaivoslakiin voidaan tehdä vain harkittuja muutoksia, jotka eivät heikennä kaivosten toimintaedellytyksiä.
- Natura- alueita on voitava ottaa yleisen edun vaatiessa myös tuotantokäyttöön ja niitä koskevat maanvaihdot on mahdollistettava.
- Ympäristölupamenettelyn käsittelyaikoja on nopeutettava ja samanperusteisia jatkuvia valituksia on karsittava. Lupaviranomaisille tulee antaa tarvittavat resurssit, jotta toiminta on tarpeeksi sujuvaa ja lupien valvonta tehokasta.
- Lapin energiantuotanto perustuu uusiutuvaan energiaan, kuten tuulivoiman ja nykyisen vesivoiman tuotannon kehittämiseen sekä metsäteollisuuden hakkuujätteen hyödyntämiseen erityisesti turpeen korvaajana energiantuotannossa.
- Lapin puhdas luonto on luonnonvara myös matkailulle erityisesti luontomatkailun kehittämisessä, jossa myös kansallispuistoilla ja luonnonsuojelualueilla on tärkeä rooli.
2. Saavutettavuus ja logistiikka
Suurin osa yritysten Lapin kuljetuksista on maantieliikennettä. Kuljetukset koostuvat sekä raaka-aineista, teollisuuden ja kaivosten tuotteista, kauppojen kuljetuksista sekä matkailijoista. Ilmastonmuutoksen torjunta ja fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen on sekä suuri haaste että myös mahdollisuus Lapille ja edellyttää tulevalta hallitukselta ennakkoluulotonta ja rohkeaa koko Suomen liikennejärjestelmän sekä liikenneinfran rahoituksen uudistamista
- Rautatieliikenteen lisääminen maan eteläosan ja pohjoisen välillä sekä tavara- että henkilöliikenteessä kehittämällä yöjuna/autojunaliikennettä sekä rekkojen ja perävaunujen multimodaalikuljetuksia.
- Junaliikenteen kilpailun kokeilu Lapin, Pohjois-Suomen sekä Norrbottenin välillä osana kestävää matkailuliikennettä sekä Tornio-Kolari ratayhteyden kehittäminen matkailuratana
- Vastuullista matkailua tukevien kuljetusketjujen kehittäminen
- Suomen lentoliikennestrategian tarkistaminen ja suorien sekä eurooppalaisten että mannertenvälisten, esim. Aasiasta Lappiin tulevien lentoyhteyksien kehittäminen pienentämään lentoliikenteen päästöjä
- Älytiehankkeen jatkaminen ja kehittäminen sekä Arctic Connect-datakaapelihankkeen edistäminen
- VT4:n kunnostaminen välillä Kemi-Inari ja VT21:n kunnostaminen yhteistyössä Norjan kanssa välillä Tornio-Kilpisjärvi
- Lapin satamiin johtavien väylien syventäminen – suuremmat laivakoot, vähähiilisempi tavaravienti
- Lapin kansainvälisten rautatieyhteyksien kehittäminen, jäämerenratavision kehittäminen
3. Työvoima ja osaaminen
Pula osaavasta työvoimasta on noussut Lapissakin vakavaksi yritysten kasvun esteeksi. Työvoimapula uhkaa hidastaa koko Suomen talouskasvua, mutta tästä huolimatta on kansallinen etu huomata myös Lapin erityistarpeet. Ongelmaa pahentaa vinoutunut väestön ikärakenne ja nopea ikääntyminen.
- Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen selä toisen asteen rahoitus pidettävä vähintään entisellä tasolla
- Muuntokoulutuksen toteuttaminen joustavammaksi matkailun, biotuotealan ja kaivosteollisuuden tarpeisiin
- Ulkomaisten opiskelijoiden määrän lisääminen ja kannustaminen jäämään Lappiin
- Työperusteisen maahanmuuton lisääminen
- Rajaesteet pois työvoiman liikkuvuudelta Pohjois-Kalotilla
Lisätiedot:
Timo Rautajoki
toimitusjohtaja
timo.rautajoki(a)chamber.fi
040 551 1289