Kauppakamarien jäsenyrityksille suunnatussa saavutettavuuskyselyssä selvitettiin Suomen väyläverkoston kunnon ja laajuuden vaikutuksia yritysten tavaraliikenteen toimintaedellytyksille ja työvoiman liikkuvuudelle. Huoli tieverkoston rapautumisesta toistui yritysten vastauksissa läpi Suomen ja perusväylänpidon tärkeys korostui ylivoimaisen selvästi kyselyn tuloksissa. Lapissa huoli on muuta maata suurempi. Kohonneet liikenteen kustannukset nähdään myös merkittävänä esteenä työvoiman saatavuudelle niin Lapissa kuin muualla Suomessa.
Kauppakamarikyselyn mukaan noin 65 prosenttia yrityksistä pitää tärkeimpänä tekijänä tavarakuljetustensa toimintaedellytysten kannalta perusväylänpitoa. Merkittävinä pidettiin myös kuljetuspalveluiden hintojen alenemista (32,6 %) sekä liikenneverkoston kehittämistä (32,3 %). Yritykset saivat kyselyssä valita kolme tekijää tärkeysjärjestyksessä.
Saavutettavuuskyselyn avoimissa vastauksissa yritysten huoli tieverkoston kunnon rapautumisesta korostui selvästi eniten ja perusväylänpito nähtiin ylivoimaisesti tärkeimpänä toimenpiteenä yritysten saavutettavuuden kannalta. Myös polttoaineen hinnan nousua pidetään merkittävänä haittatekijänä yritysten toiminnalle.
”Huoli tiestön kunnon rapautumisesta on laajaa ja toistui vastauksissa ylivoimaisesti läpi kyselyn. Eri alueiden saavutettavuus ja yhteyksien toimivuus on yrityksille pitkien etäisyyksien Suomessa perusedellytys ja perusväylänpidon merkitys on huomioitava yhtenä talouden toimintaedellytyksistä. Tiestön huono kunto aiheuttaa yrityksille lisääntyviä ongelmia, jotka näkyvät merkittävinä kuljetusten viiveinä, kasvavina kustannuksina, kaluston kulumisena ja rikkoutumisena ja yritysten heikkenevänä palvelukykynä”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Päivi Wood.
Lappilaisten yritysten näkemykset väylien kunnosta muuta maata negatiivisemmat
Jos tilanne on väylien kunnon osalta Suomessa huolestuttava, on se Lapissa suorastaan hälyttävä. Verrattuna koko Suomen keskiarvoon suurempi osuus kyselyyn vastanneista lappilaisista yrityksistä pitivät sekä tie- että rataverkon kuntoa huonona tavaraliikenteen kuljetusten kannalta.
”Korjausvelka on pohjoisessa kasvanut jo pitkään. Tänä vuonna päällysteitä uusitaan Lapissa vain 90 kilometrin matkalta, kun kestävä taso olisi 300 kilometriä. Pääteiden lisäksi alemman tieverkon kunto on tärkeä Lapissa erityisesti puutavarakuljetusten ja tuulivoimarakentamisen näkökulmasta”, toteaa Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Liisa Ansala.
Ansala myös huomauttaa koronapalautumisen tuoneen tänä vuonna Lappiin merkittävän määrän matkailijoita. Kansainvälisen matkailun turvallisuus edellyttää teiden hyvää kuntoa ja kunnossapitoa. Tämä on tärkeää niin linja-autokuljetuksille kuin auton vuokraajille.
Työmatkoihin käytettävä aika ja raha ylittävät haja-asutusalueilla kipukynnyksen
Kyselyssä selvitettiin, mitkä tekijät ovat yrityksen henkilöliikenneyhteyksien (työvoiman saatavuus, asiakkaiden pääsy yritykseen ja yritysten väliset yhteydet) kannalta tärkeimpiä. Vastauksissa perusväylänpito (49,4 %) ja henkilöautokustannusten alentaminen (48,6 %) nousivat selvästi tärkeimmiksi tekijöiksi. Kolmanneksi tärkeimpänä yritykset pitivät väyläverkoston kehittämistä (33,3 %).
”Liikennepalveluiden toimivuus ja kasvaneet liikenteen kustannukset asettavat selkeitä rajoitteita työvoiman saatavuuteen. Liikkumisen kustannukset ovat nousemassa siihen pisteeseen, että erityisesti maakuntakeskusten ulkopuolella työmatkaan käytettävä aika ja raha ylittävät työntekijöiden kipukynnyksen. Se asettaa isoja ongelmia yrityksille, jotka jo valmiiksi kamppailevat osaajapulan kanssa”, sanoo Wood.
Lappilaisten yritysten vastauksissa henkilöautoilun kustannusten aleneminen nähtiin selkeästi tärkeimpänä asiana, joka tukisi työvoiman saamista. Lisäksi lentoyhteyksien kehittäminen Kemi-Tornio lentokentälle toimivammiksi ja pysyvämmiksi olisi oleellinen tukemaan alueen suurten investointien tarvitsemaa työmatkaliikennettä.
“Lapissa työmatkat ovat pitkiä jo nyt. Henkilöautoliikenteen kustannusten kasvu ja olematon julkinen liikenne luovat paineita työpaikan valintaan sijainnin perusteella. Haja-asutusalueen paikkakunnilla työvoimaa ei yksinkertaisesti ole. Yhtälö on nykyisellään kestämätön”, toteaa Ansala.
Kauppakamarikysely toteutettiin 29.11.–2.12.2022 ja siihen vastasi yhteensä 773 yritystä eri toimialoilta ja eri puolelta Suomea. Lapista kyselyyn vastasi 69 yrityksen edustajaa, joista suurin osa oli palvelualalta ja teollisuudesta.
Lisätietoja:
Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Liisa Ansala
liisa.ansala@chamber.fi
p. 044-5777514