Vastuullisuus, toimien taloudellinen kannattavuus ja mainehyöty ovat syitä, jotka ovat saaneet suomalaisyritykset tarttumaan ilmastotyöhön. Kauppakamarien jäsenyrityksilleen tekemästä kyselystä selviää, että noin 90 % kaikista yrityksistä kertoo tehneensä ilmastotoimia. Lapissa vain 6 % vastaajista kertoo, ettei ole tehnyt mitään ilmastotoimia.
Kauppakamarien jäsenyrityksilleen tekemä ilmastokysely tehtiin kohdennettuna sähköpostikyselynä 14.–16.3. Siihen vastasi 1182 erikokoista yritystä ympäri Suomen. Lapista kyselyyn vastasi 34 yritystä.
Kyselyyn vastanneista yrityksistä 36 prosenttia kertoo, että ilmastotoimista on taloudellista hyötyä pitkällä aikavälillä. 22 prosentin mielestä taloudellista hyötyä tulee jo lyhyelläkin aikavälillä. Noin 17 prosenttia vastanneista kokee, että ilmastotoimet lisäävät kustannuksia.
Lapin osalta näkemykset ovat hivenen optimistisempia, ja kyselyyn vastanneista 41 % näkee hyödyn pitkällä aikavälillä ja 23,5 % jo lyhyellä aikavälillä. Vain 15 prosenttia näkee ilmastotoimien lisäävän kustannuksia.
“Lappilaisista vastaajista yli 38 prosenttia näkee ilmastotoimet taloudellisesti kannattavina. Kyseessä onkin monissa tapauksissa tilanne, jossa sekä yritys, että ilmasto voittavat. Taloudellinen kannattavuus on avain siihen, että yritykset lähtevät tekemään ilmastoon positiivisesti vaikuttavia ratkaisuja etukäteen eivätkä vain sääntelyn velvoittamana,” toteaa Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Liisa Ansala.
Ilmastotoimissa korostuvat käytännöllisyys ja kustannussäästöt
Yleisimmät yritysten tekemät ilmastotoimet ovat energiatehokkuuden parantaminen ja jätteiden lajittelun kehittäminen ja hyödyntäminen, sekä kierrätysmateriaalien käyttö. Myös materiaalitehokkuuden parantaminen, päästöttömän energian ostaminen ja kuljetusten ja työmatkojen päästöjen vähentäminen ovat suosittuja ilmastotekoja.
Lapissa vain 6 % vastaajista kertoo, ettei ole tehnyt mitään ilmastotoimia.
”Yritysten ilmastotoimissa korostuu käytännöllisyys, kuten energiaratkaisut ja materiaali- ja jätevirtojen hallinta. Niiden avulla voidaan saavuttaa myös kustannussäästöjä. Energiakriisin vaikutus näkyy energiatehokkuustoimissa, joita on tehnyt yli 65 prosenttia vastaajista”, sanoo Keskuskauppakamarin elinkeino- ja ilmastoasiantuntija Teppo Säkkinen.
“Niissä yrityksissä, joissa ilmastotoimia ei ole tehty, suurin haaste on yrityksen liiketoimintaan sopivien ratkaisujen puuttuminen. Ilmastonmuutokseen vastaaminen vaatikin siis tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa rinnalleen, vaikka ratkaisujen luominen voikin kestää,” toteaa Ansala.
Suuret yritykset ilmastotoimien etumatkalla
Kun ilmastotoimia tarkastellaan yrityskoon mukaan, ovat suurimmat yritykset tarttuneet ilmastotoimiin huomattavasti pienempiä yrityksiä aktiivisemmin. Yli 250 henkeä työllistävistä yrityksistä 80 prosenttia on asettanut päästövähennystavoitteen ja 50–249 henkeä työllistävistä yrityksistä 60 prosenttia.
Suuret yritykset ovat myös aktiivisempia ja monipuolisempia ilmastotoimissa. Lappilaiset yritykset asettuvat kyselyn vastausten perusteella tähän samaan kansalliseen linjaan.
Ilmastotoimia ajavatkin eteenpäin vaatimukset yritysten toimitusketjuissa. Teollisuusyrityksistä 30 % nimeää tärkeäksi syyksi ilmastotoimille yritysasiakkaiden vaatimukset. Vastaavasti 40 % teollisuusyrityksistä kertoo kehittävänsä tuotteita tai palveluita, jotka auttavat asiakkaita päästövähennyksissä, ja vajaa neljännes vähentää hankkimiensa raaka-aineiden ja materiaalien päästöjä.
”Markkinat puskevat nyt vihreää siirtymää eteenpäin voimakkaasti. Suomen kilpailukyvyn vahvistaminen ja yritysten kasvua ja investointeja tukevat toimet kuten osaavan työvoiman saatavuuden parantaminen ja sujuva luvitus tukevat sekä ilmastotoimia että Suomen talouden elinvoimaisuutta,” Säkkinen toteaa.
Lisätietoja:
Liisa Ansala
toimitusjohtaja
liisa.ansala@chamber.fi
044 577 7514
Kuva: Lapin materiaalpankki | Studio Artica