Kannanotto: Kehysriihessä ei saa leikata pohjoisen perusväylänpidosta

kauppakamariAjankohtaista, Vaikuttaminen

Hallitus linjaa askelmerkkejä tulevien vuosien julkiseen talouteen tiistaina 5.4.2022 käynnistyvässä kehysriihessä. Ukrainan sota on muuttanut talouden näkymiä ja aiheuttaa myös lisämenotarpeita etenkin puolustukseen huoltovarmuuteen ja pakolaisten auttamiseen liittyen.

Hallitus sopi vuosi sitten, miten leikkauksia kohdennettaisiin hallinnonaloittain, mutta sen jälkeen on päätetty perua tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä puolustusministeriön ja sisäministeriön hallinnonaloille kohdistettavaksi suunnitellut leikkaukset. Näiden vuoksi nyt etsitään jälleen uusia leikkauskohteita.

Lapin kauppakamari on erittäin huolissaan kehysriihestä julkisuuteen tihkuneista tiedoista, joiden mukaan suurimmat uudet leikkaukset aiottaisiin kohdistaa nyt perusväylänpitoon eli teiden kunnossapitoon ja korjauksiin (IS Politiikka 3.4.2022).

Pohjois-Suomen väylät ovat jo nykyisellään huonokuntoisia, ja ongelmat kasautuvat alemmalle tieverkolle. Lapissa elinkeinoelämän logistiikkavirrat kulkevat kumipyörillä, joten tieverkko on ratkaisevassa asemassa. Korjausvelkaa ei ole pystytty kääntämään laskuun.

Lapissa investoidaan huomattavasti sekä metsäsektorille että mineraalisektorille ja nämä merkitsevät kasvavia logistiikkavirtoja jatkossa. Myös koronapandemiasta hyvin toipunut matkailu nojaa Lapin sisäisiin liikenneyhteyksiin. Vuonna 2023 Kemissä käynnistyy Suomen suurimman puuta jalostavan laitoksen toiminta. Venäjän sodan seurauksena kotimaisen puun käyttö kasvaa, kun tuonti Venäjältä on lakannut.

Lapin harvaanasuttu ja teiden kunnosta riippuvainen maakunta tuottaa väestömäärään nähden ison osan Suomen viennistä. Tulevasta merkityksestä kertoo Pohjois-Suomen 47 miljardin euron investointipotentiaali, ja lähialueet Ruotsissa ja Norjassa huomioiden pohjoisen investointipotentiaali nousee 160 miljardiin euroon. Investoinnit ja vienti tarkoittavat elinvoiman kasvua koko Suomelle, mutta ne tarvitsevat myös kunnossa olevan tieverkon.

Pohjoisten väylienpitoon ei voi kehysriihessä kohdistaa menoleikkauksia, koska rahoituksen taso on jo lähtötasollaan riittämätön. Korjausvelkaa ei ole pystytty kääntämään laskuun ja uudet menoleikkaukset olisivat uusi kova isku Pohjois-Suomen elinkeinoille.

Väylien kunto on myös huoltovarmuuskysymys – tavaroiden, ihmisten ja esimerkiksi pelastuslaitoksen tulisi pystyä liikkumaan sujuvasti myös pohjoisen teillä.

Lisätietoja: Toimitusjohtaja Liisa Ansala, liisa.ansala@chamber.fi, p. 044-5777514