Jäämeren radasta viimeisen kerran

kauppakamariAjankohtaista, Blogi, Uncategorized

Kun eilen jouduin somessakin tavallista suuremman huomion kohteeksi Jäämerenrata-hankkeessa jatkan asiasta vielä hieman. Tänään Lapin Kansan pääkirjoituksessa on vahva ultimaatumi hankkeen hautaamiselle. Olkoon sitten niin. 

Oma mielipiteeni asiassa on seuraava: Koillisväylän merkitys on muuttunut ja kasvanut viime vuosina ja meillä Suomessa ei selvästikään ole joko haluttu tai osattu perehtyä asiaan. Suomen Arktinen strategia on tähän astisista strategioista ehdottomasti paras. Se on tasapainoinen ja ottaa huomioon Lapin Suomen varsinaisena arktisena alueena ja samoin Lapin koko väestön ja paljon muuta. Itse kukin voi perehtyä siihen esim. lausuntopalvelu.fi sivun kautta. Itse kaipailin ja kaipailen edelleen sinne mainitaa Koillisväylästä, en yhdestä ratayhteydestä. Strategiassa kuitenkin mainitaan sivulla 22 ”uudet avautuvat merireitit”, joten itse asia on siellä, vaikkei sitä haluta/uskalleta sanoa. Myös lausunnolla olevasta Liikenne12 suunnitelmasta (12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma) näkymät Suomen rajojen ulkopuolelle pohjoisessa ovat ”puolisokeat”. Sekin löytyy lausuntopalvelusta. 

Mielestäni Suomessa pitää tehdä tällä kertaa kunnollinen ja ammattimainen selvitys Koillisväylän kehityksestä ja sen merkityksestä naapurialueille (Pohjois-Norja, Murmanskin alue ja Norrbotten) ja sen pohjalta miettiä kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja, koska tilanne on täysin uusi. Koska Venäjä ottaa Koillisväylän esille oman Arktisen neuvoston toukokuussa alkavan puheenjohtajuuden aikana, kannattaisi myös Lapin ottaa yhteyttä Murmanskin alueen maaherra Andrei Tsibisiin (olisiko jo aika tavata – mukava mies, joka puhuu hyvin englantia), joka on asiaan hyvin perehtynyt. Samoin perehtyä tai ainakin lukea Norjan uuteen Pohjoisen alueen strategia ja Norrbottenin vastaaviin ohjelmiin. Ne löytyvät netistä, Murmanskin suunnitelmat eivät niinkään helposti. Näiden kaikkien uusien tietojen pohjalta pitäisi sitten tehdä johtopäätöksiä sekä koko Suomessa, että myös Lapissa

Ratalinjauksista totean sen verran, että Norjan hallitus on omien satamiensa osalta päättänyt, että Skibotnin uusi satama tai Tromssa eivät tule kysymykseen. Lapin Kansan ultimaatumissa todetaan: ”Jos kapasiteetti ei riitä, Narvikin rataa ja satamaa voidaan tarvittaessa laajentaa”. Niin voidaan, mutta kuka ne maksaa. Suomiko? Kiiruna -Narvik- radan toinen raide on olemassaolevassa suunnitelmassa arvioitu maksavan 2,5 miljardia euroa. Siitä Norjan puoli on 1,2 miljardia ja Ruotsin puoli 1,3 miljardia. Kävin viimeksi Narvikin satamassa syyskuussa 2019 ja tutustuin hyvän ystäväni satamajohtaja Rune Arnöyn johdolla laajennussuunnitelmiin. Ensiinäkään varsinaisia suunnitelmia ei ole. Nykyiseen satamaan ei paljon lisää sovi, joten pitää laajentua lähialueille. Suuria kenttäalueita ei sieltäkään löydy, joten tarvitaan pari tunnelia vuorten läpi. Kustannukset ovat Runen mukaan 2-3 miljardin euron luokkaa. Tietenkin voimme olettaa, että rakkaat naapurimme hoitavat asian, mutta hieman sitä epäilen. Lisäksi kaivosyhtiö LKAB:llä lienee sanottavaa asiassa. Tietenkin Suomi voi ottaa lisälainaa 4,5-5,5 miljardia euroa ja tehdä ison investoinnin naapurimaihin. Tämä voidaan sijoittaa esim. tuleviin Kestävän kasvun ohjelmiin tai jotakin muuta sellaista. Omalta osalta lopetan asian käsittelyn näissä merkeissä tähän. 

Timo Rautajoki