Reilu kuukausi sitten vahvistettu Metsä Groupin biotuotetehdasinvestointi on tuonut lisää valoa ja tulevaisuudenuskoa Lappiin. Jälleen synkentyneestä koronatilanteesta huolimatta hanke etenee suunnitelmien mukaisesti ja oli mukava huomata, että investointihanke on jopa hieman odotettua suurempi. Hankkeen hinta nousi 1,6 miljardiiin euroon ja se työllisyysvaikutus on rakennusvaiheessa 10000 henkilötyövuotta. Hanke turva nykyiset työpaikat pitkälle tulevaisuuteen ja sen valmistuttua Kemin tehdasalueella Karihaarassa työskentelee noin 500 henkilöä. Koko arvoketju huomioon ottaen työllisyysvaikutus on laajemmalla alueella noin 2500 henkilöä, eli uusia työpaikkoja tulee välillisesti 1500. Kemin biotuotetehdas valmistuu vuonna 2023 ja kokonaistuotanto on noin 1,5 miljoonaa tonnia sellua sekä lukuisia muita biotuotteita.
Perämerenkaarelle ja muualle lähialueelle pohjoiseen on tulossa myös muita saman mittaluokan jätti-investointeja. Kiirunassa ja Jällivaarassa toimiva ruotsalainen kaivosjätti LKAB julkisti jo viime vuoden puolella joulukuussa investoivansa seuraavien 15-20 vuoden aikana 1,5-2 miljardia euroa vuodessa vihreään siirtymään eli hiilettömään rautapellettituotantoon. Investointien määrä on valtava 30-40 miljardia euroa vuoteen 2040 mennessä. Uusia työpaikkoja tulee lähes 3000. Yhtiö on lisäksi mukana yhdessä teräsyhtiö SSABn ja energiayhtiö Vattenfallenin kanssa ns. Hybrit-hankkeessa, jossa kehitetään hiiletöntä teräksen tuotantoa edellä mainituista uusista pelleteistä. Tämän hankkeen vaikutus ulottuu myös Perämeren kaaren Suomen puoleiselle alueelle eli Raaheen, jossa hiilettömän teräksen valmistukseen siirrytään vuoden 2030 jälkeen. Raahen uudella tuotannolla on myös järeät ilmastovaikutukset, sillä sen ansiosta Suomen hiilipäästöt vähenevät kerralla 7%.
Helmikuun lopussa H2 green steel- yhtiö julkisti rakentavansa Bodeniin noin 150 km päähän Suomen rajasta uuden niin ikään hiilettömän terästehtaan, joka käyttää tuotannossaan vetyä ja uusiutuvaa energiaa. Hankkeesta tiedetään vielä varsin vähän, mutta sen julkistamisen yhteydessä kerrottiin myös yhtiön osakkaista, joiden joukossa on runsaasti merkittäviä sijoittajia. Tehtaan on määrä aloittaa tuotantonsa jo vuonna 2024 ja sen kokonaishinta on huimat 2,5 miljardia euroa. Ensimmäisen vaiheen valmistuttua terästä tuotetaan 2,5 miljoonaa tonnia ja vuonna 2026 käynnistyvä laajennus nostaa kokonaistuotannon vuosikymmenen loppuun mennessä viiteen miljoonaan tonniin hiiletöntä terästä. Tehtaan työllisyysvaikutus on yhteensä 10000 henkilöä.
Bodenin hankkeessa on sijoittajien kautta yhteys toiseenkin hankkeeseen reilut 100 km etelään Skellefteåssa, jossa Northvolt rakentaa parhaillaan suurta akkutehdasta. Sen ensimmäistä vaihetta rakennetaan parhaillaan ja sen kokonaiskustannusarvio on noin 3 miljardia euroa. Suoria työpaikkoja on peräti 2500 sen jälkeen, kun toinenkin vaihe on valmiina kuluvan vuosikymmenen toisella puoliskolla.
Läheisesti Northvoltin hankkeeseen liittyy myös australialaisen Talga Resourcesin kaivoshanke Vittangissa ja sen ympäristössä Norrbottenissa. Kaivoksen tavoitteena on tuottaa sähköautojen akuissa tarvittavaa grafiittia. Muutama kuukausi sitten julkistettiin tieto, että Talgan lisäksi muodostettavaan yhteisyritykseen tulevat osakkaiksi myös LKAB ja japanilainen suuyritys Mitsui.
Lapissa on käynnistyneen Kemin biotuotetehtaan lisäksi vireillä monia muitakin investointisuunnitelmia, jotka ovat lähivuosina tulossa myös päätöksentekovaiheeseen. Hankkeita on sekä teollisuudessa, kaivosteollisuudessa että myös matkailussa ja muilla toimialoilla. Jotenkin vaikuttaa siltä, että Ruotsissa kaikki investointeihin liittyvät prosessit etenevät nopeammin kuin Suomessa. Ruotsin pohjoisten läänien ja etenkin Norrbottenin merkitys ja investointipotentiaali on havaittu jo vuosikymmeniä sitten. Maan hallitukset ovat olleet valmiit panostamaan pohjoisen liikenneyhteyksiin lähes saman verran kuin meillä Suomessa koko maan investointeihin.
Ruotsi ja myös toinen naapurimme pohjoisessa Norja ovat jo pitkään pitäneet pohjoisen investointihankkeita tärkeänä koko maalle ja laatineet vuosien varrella useita omien pohjoisten alueiden kehittämissuunnitelmia. Suomessa sellaista ei ole vielä kertaakaan tehty. Viimeistään nyt kannattaisi meilläkin poliittisten päättäjien vakavasti harkita sellaisen tekemistä. Investointeja on tulossa lähes 10 miljardin euron arvosta ja uusia työpaikkoja tuhansia, jos kaikki toteutuvat. Sellainen edellyttää kuitenkin ajattelutavan muutosta Suomessa ja se ei ole helppoa. Pohjoisen merkitys on meillä ollut todella vaikea hahmottaa Vain muutama vuosi sitten Suomen liikennesuunnitelmissa ei näkynyt edes rajanaapureita pohjoisessa eikä rajan yli meneviä liikenneyhteyksiä. Toivottavasti vuoteen 2032 ulottuvassa Liikenne 12- suunnitelman lopullisessa versiossa sellainen nähdään. Se olisi kaivattu merkki muutoksesta ja paremmasta tulevaisuudesta.
Timo Rautajoki