Lapin kauppakamarin kevätkokous ja Elinkeinoelämän foorumi järjestettiin Torniossa 18.5.2022. Elinkeinoelämän foorumissa käytiin läpi suhdannenäkymiä sekä tilannetta kansainvälisellä kentällä.
Inflaatio laukkaa, suhdanneodotukset harmaita
Elinkeinoelämän keskusliitosta johtaja Sami Pakarinen valotti elinkeinoelämän yleisiä näkymiä. Talouskuva on muuttunut nopeasti ja inflaation hillitseminen on tällä hetkellä suurin päänvaiva. Inflaatio on noussut Yhdysvalloissa jo 8% tuntumaan ja euroalueella 7,5%:iin. Tätä suurempia inflaatiolukemia on kirjattu viimeksi 1980-luvulla. USA:n keskuspankin toimet ja onnistuminen rahapolitiikassa ovat keskeisiä ja vaikutukset tuntuvat myös Suomessa.
Pohjois-Suomessa yritysten suhdannetilanne huhtikuussa oli lähes normaali, mutta lähikuukausien suhdannenäkymät ovat painuneet miinukselle etenkin Venäjän hyökkäystoimien vuoksi. Ensi syksy ja alkutalvi ovat iso kysymysmerkki lähes alalla kuin alalla.
Suomessa julkisen talouden kuva on erittäin ankea. Monet talouden ongelmat Suomessa kumpuavat demografiasta, palvelutarve kasvaa ja hartiat vain kapenevat koko ajan. Tällä hetkellä kaikista suomalaisista vain 43% käy töissä. Ongelma ei ratkea itsestään, sillä syntyvyys ei ole kääntynyt tarvittavaan nousuun. Työvoimapula ja samanaikainen työttömyys kertovat myös rakenteellisesta ongelmasta työmarkkinoilla. Elinkeinoelämän kehityksen kannalta työperusteinen maahanmuutto on erittäin tärkeä ratkaisu työkalupakissa.
Vihreä siirtymä tuo investointi- ja kasvumahdollisuuksia Suomelle. Vaikka nyt elinkeinoelämän näkymät lähiajoille ovat harmaat, voidaan ensi keväänä olla jo hyvässä kasvussa. Siitä kertoo yritysten kasvussa oleva investointihalukkuus. Investointien toteutuminen vaatii taitavia toimintaympäristöä tukevia toimia päätöksenteossa. Isoimmat pullonkaulat ovat investointien luvitus ja osavan työvoiman saaminen.
Paluu suurvalta-ajatteluun
Kansainvälistä toimintaympäristöä ja poliittista kenttää käsitteli Jari Vilen Ulkoministeriöstä. Venäjän hyökkäyksen seurauksena voimapolitiikka on palannut ja sotilaallinen varustautuminen voimistuu.
Venäjän asema energiasuurvaltana on rapistumassa vauhdilla. Vaikka EU on pystynyt tehokkaaseen toimintaan pakotteiden osalta, eivät energiakysymykset kuitenkaan ole yksinkertaisia. Unkari vastustaa vahvasti öljyyn liittyviä sanktioita ja Keski-Euroopassa kaasu koskettaa lähes jokaista ihmistä arjessa. Viime kuukaudet ovat osoittaneet, että Venäjä on täysin pidäkkeetön tavoitteidensa saavuttamisessa. Yhdysvaltojen Ukrainan sekä laajempaankin käyttöön antamat tiedustelutiedot ovat olleet lähes täsmälleen paikkansa pitäviä. On todella vaikea arvioida, milloin Venäjän kanssa päästään järkevään yhteistyön rakentamiseen.
Yhdysvaltojen ratkaisujen ja politiikan merkitys suurvaltana on erittäin suuri. USA:n sisäpolitiikka ja valtasuhteet demokraattien ja republikaanien kesken voivat muuttua. Suomi on tehnyt hyvää ja määrätietoista työtä yhteistyön eteen ja suhteiden ylläpitoon panostetaan. Kiina on tulevaisuudessa maailman johtava valtio, mutta sen järjestelmissä on isoja ongelmia. Kiinan järjestelmä toimii niin kauan kuin sen talouskasvu jatkuu vahvana.
Globaaleja yhteisiä haasteita ovat ilmastonmuutos, hallitsematon muuttoliike, pandemiat, eriarvoisuus ja fundamentalismi. Nämä haasteet ovat liian isoja minkään suurvallankaan yksin ratkaistavaksi. Kansainvälisellä kentällä tarvitaan sääntöpohjaiset järjestelmät ja monenkeskistä yhteistyötä autoritaarisuuden sijaan.
Suomen hallitus ja presidentti ovat toimineet erittäin tehokkaasti ja yhdenmukaisesti kriisissä. NATOn osalta Suomen kansa tosin teki päätöksen nopeasti Venäjän hyökkäyksen jälkeen, ja hallitus on toteuttanut tätä päätöstä.
Natomaana Suomen ulkopolitiikan isot painopisteet säilyvät ennallaan – maamme kansainvälisen aseman vahvistaminen, Suomen itsenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden turvaaminen sekä kestävän kehityksen edistäminen, kansainvälisen vakauden lisääminen ja ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteiden ja tasa-arvon tukeminen. Suomella on mahdollisuus vaikuttaa Naton sisäiseen kehitykseen sillä se tuo uskottavuutta lisäävän elementin Naton Itämeren ja arktisen alueen puolustukselle.
Positiiviset odotukset pidemmälle aikavälille
Vaikka suhdannenäkymät lähikuukausille ovat kovin harmaat, niin Lapissa voidaan hyvillä mielin katsoa vähän pidemmälle tulevaisuuteen.
Vihreä siirtymä korostaa pohjoisen merkitystä, ja keskeisten toimialojemme tulevaisuus näyttää positiiviselta pitkällä aikavälillä. Sähköistyminen kasvattaa Lapin kaivostoiminnassa tuotettavien mineraalien kysyntää ja biotalouden tuotteiden markkinat kasvavat. Lapin matkailuelinkeino on osoittanut valtavaa resilienssiä ja on toipumassa koronakriisistä ennätystahtia. Lapin vetovoima kestävänä luontomatkailukohteena kantaa.
Nato-päätös lisää turvallisuutta ja vakautta ja siten vahvistaa Suomen asemaa investointikohteena. Kokonaisturvallisuusajattelu voi kääntää huomiota myös Suomessa pohjoiseen.