Hallitus kokoontuu alkuviikosta budjettiriiheen, jossa päällimmäisenä ovat työllisyyskysymykset. On toki tärkeää pohtia ja tehdä päätöksiä tulevien vuosien työllisyystavoitteisiin, mutta sitä ennen tulisi yrittää vielä kerran vaikuttaa koronapandeamian aiheuttamien todennäköisten konkurssien ja massatyöttömyyden torjuntaan. Budjettiriiheen toimitetaan myös tähän ongelmaan liittyvä yksityiskohtaisempi kannanotto.
1. Matkailun tilanne on nopeasti huonontumassa perjantaina 11.9. julkistettujen uusien matkustussääntöjen vuoksi, ja ne on nopeasti korjattava.
Matkustussääntöjen eräät yksityiskohdat ovat käynnistämässä prosessin, joka johtaa yritysten kaatumiseen ja työttömyyden nopeaan nousuun Lapissa, mikäli tilanteeseen ei puututa. Jos tilannetta ei saada korjatuksi, tulee erityistukea kohdistaa niihin toimiin, joilla voidaan vaikuttaa suoraan matkailuyritysten tilanteeseen. Näitä keinoja ovat:
- Työllistymisen ja työllistämisen tukeminen (palkka-, koulutus- ja työllistämistuki)
- ALV-kantojen alentaminen määräajaksi (henkilöliikenteen ja majoitus sekä ravintola-anniskelu ja -ruoan alv)
- Investointituet tulevaisuuden kilpailukyvyn säilyttämiseksi
- Jo tällä hetkellä on selvää, että osa matkailuyrityksistä ei selviä tulevasta talvikaudesta. Hallituksen tulee laatia räätälöity tukiohjelma, jolla estetään turhat konkurssit ja työttömyyden kasvu. Samoin tulee tehdä lomauttamistoimenpiteistä tilapäisesti entistä joustavampi, jotta yritykset voivat säilyttää koronan jälkeiselle ajalle tärkeät työntekijät
- Kotimaisten matkailijoiden määrän lisääntyminen lisää myös henkilöautoliikennettä Lapin teillä. Hallituksen tulee varata erikoismääräraha Lapin tiestön talvikunnossapitoon
2. Lapin muiden toimialojen tarvitsemat elvytystoimenpiteet
Lapin elinkeinoelämä on ollut vuoteen 2019 saakka vahvassa kasvussa. Vuoden 2019 ennakkotilastojen mukaan Lapin yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi vuoteen 2015 verrattuna 24,3 % 13,8 miljardiin euroon.
Lappi oli vuonna 2019 Suomen kuudenneksi suurin vientimaakunta, Suomen tavaraviennistä kuusi prosenttia tulee Lapista. Tämän ohella matkailu tuottaa merkittävän vientiliikevaihdon. Matkailussa Lapin rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli 3,1 miljoonaa, joista ulkomaalaisten matkailijoiden osuus oli 52 %. Lapin lentoasemilla matkusti vuonna 2019 yhteensä 1,5 miljoonaa matkustajaa (+1,5%). Koronatilanne on kurittanut rajusti Lapin matkailua, ja matkailualan selviäminen vaatii erityistoimenpiteitä. Käytössä olleista tuki-instrumenteista kustannustuen toteutusta on jatkettava, mutta siten, että toimialarajauksia tarkistetaan ja kehittämisrahoitus ei vaikuta kustannustuen saamiseen.
Koronavirusepidemia vaikutukset talouteen ja työpaikkoihin on ollut syvä, ja kriisi jatkuu edelleen, ennakoitavissa on, että vaikutukset teollisuuteen ja vientiyrityksiin näkyvät vasta syksyn ja ensi kevään aikana. Budjettiriihessä tulee painottaa elinkeinoelämän viennin ja kestävän kasvun edellytyksiä, sekä huolehtia uuden työllisyystavoitteen ohella nykyisten työpaikkojen säilyttämisestä.
Liikenneinvestointien aikaistaminen
Lapin logistinen sijainti Ruotsin, Norjan ja Venäjän keskellä edellyttää kansainvälisten yhteyksien huomioimista, Lapin kautta Suomen liikenneverkko kytkeytyy kansainvälisiin liikennevirtoihin- ja verkkoihin. VT 21 Norjaan sekä VT4 Inariin saakka ovat osa LVM:n asetuksen mukaista pääväyläverkostoa. Lapin monipuolisen ja vientivetoisen elinkeinoelämän ja matkailun tarpeet edellyttävät hyviä yhteyksiä, joissa on huomioitu kansainväliset yhteydet, pitkät välimatkat sekä kestävät kuljetusvaihtoehdot. Toimiva lentoliikenne on kansainvälisten yhteyksien ja pitkien etäisyyksien myötä välttämätöntä Lapin elinkeinoelämälle ja matkailulle. Suomen uudessa liilkennejärjestelmäsuunnitelmassa tulisi huomioida laajasti Lapin kautta kulkevat Suomen kansainväliset yhteydet sekä niiden merkitys pitkällä tähtäimellä.
Elvyttäviä liikennehankkeita ovat:
- Tornio-Kolari-radan sähköistys ja henkilöliikenteen käynnistäminen Ruotsista Lapin matkailukohteisiin jo aiemmin päätetyn Laurila-Tornio- radan sähköistämisen jatkoksi
- Tieverkon osalta VT 4 kunnostaminen Keminmaa-Rovaniemi-Sodankylä, VT 21 Tornio-Kilpisjärvi, KT 93 Palojoensuu-Hetta-Kivilompolo, KT92 Kaamanen-Näätämö, KT82 Vikajärvi-Kemijärvi
- Lapin lentoasemaverkoston edelleen kehittäminen sekä suorien yhteyksien lisääminen hiilijalanjäljen vähentämiseksi, Kemi-Tornion lentokentän toiminnan turvaaminen ja Enontekiön lentokentän uuden toimintamallin tukeminen
3. Lappiin suunniteltujen investointien tukeminen ja nopeuttaminen
Lapin kauppakamarin julkaiseman ABF Yearbook 2019 mukaan Lapin investointipotentiaali eli vuoteen 2030 mennessä toteutettavien mahdollisten investointihankkeiden arvo on 13,8 miljardia euroa. Näistä merkittävämpiä ovat Metsä Group Oy:n Kemin biotuotetehdas liikenneinvestointeineen, Outokummun uusi kuonasulatto, Kemijärven Boreal Bioref Oy:n biotuotetehdas sekä kaivosinvestoinnit. Kuluvana vuonna Lapissa on ollut käynnissä investointeja lähes miljardin euron arvosta. Investointien tukeminen elvytystoimenpiteenä edellyttää mm. panostuksia infrastruktuuriin, Meri-Lappi on teollisuuden ja teollisen kiertotalouden merkittävä keskittymä. Lapin suunnitteilla olevien investointihankkeiden myötä ollaan jo toteuttamassa Kemin väylän syventäminen sekä Tornion väylän leventäminen. Näiden lisäksi myös muiden Lappiin suunniteltujen investointien toteuttamiseen, ja niiden liikennehankkeisiin valmistautuminen on tärkeää.
Tällaisia hankkeita ovat:
- Kaivosten (Sokli, Hannukainen, Sakatti) sekä, Boreal Biorefin tarivtsema liikenneinfrastruktuuri
- Edellä mainittujen hankkeiden liikenneinvestointien suunnittelun käynnistämiseen riittävä rahoitus jo nyt elvyttävänä hankkeena
Timo Rautajoki
toimitusjohtaja
Lapin kauppakamari
040 551 1289
timo.rautajoki@chamber.fi