Suurin osa maailmankaupasta käydään Maailman kauppajärjestöön (World Trade Organization, WTO) kuuluvien maiden kesken. WTO:ssa jäsenet ovat yhdessä sopineet siitä, millä ehdoilla maailmankauppaa käydään sekä miten poistetaan kaupan esteitä. WTO:ssa sovitaan myös siitä, kuinka korkeita tulleja jäsenet voivat periä keskinäisessä kaupassaan.

Halutessaan yksittäiset maat voivat edelleen tiivistää kauppasuhteitaan ja vapauttaa kahdenvälistä kauppaa solmimalla kauppasopimuksia.

EU:lla on yhteinen kauppapolitiikka, mikä tarkoittaa sitä, että kauppasuhteet EU:n ulkopuolisten maiden kanssa määritellään EU-tasolla. Näin ollen Suomi EU:n jäsenenä ei neuvottele kauppasopimuksia vaan sopimukset neuvotellaan EU-tasolla. Neuvotteluista vastaa Euroopan komissio. Kansalaisilla, yrityksillä ja muilla sidosryhmillä on mahdollisuus vaikuttaa kauppasopimusten sisältöön esimerkiksi osallistumalla Euroopan komission kauppapolitiikan pääosaston (DG Trade) järjestämiin kuulemisiin. Suomi vaikuttaa aktiivisesti neuvotteluiden sisältöön osana Euroopan unionin neuvoston toimintaa, joka hyväksyy sopimukset unionin puolesta.

EU:lla ja Suomella sen osana on kauppasopimus muun muassa Kanadan, Etelä-Korean ja Sveitsin kanssa. Sopimusten Japanin, Singaporen ja Vietnamin kanssa on määrä tulla voimaan vuonna 2019. Myös EU:n ja Meksikon välisen sopimuspäivityksen voimaan tuloa valmistellaan.

EU myös neuvottelee parhaillaan kauppasopimuksista useiden kauppakumppanien kanssa kuten Indonesia ja Chile (päivitys) sekä Mercosur.

EU:n kauppasopimukset eroavat toisistaan.

  • Vapaakauppasopimuksilla avataan vastavuoroisesti markkinoita. Tätä tehdään siten, että yhdessä sovittujen sääntöjen mukaisesti esimerkiksi parannetaan toisen osapuolen tavaroiden markkinoillepääsyä poistamalla tulleja sekä sovitaan palvelukauppaa ja investointeja koskevista sitoumuksista. Sopimusten sisältö vaihtelee sopimuskohtaisesti. Esimerkkejä ovat Etelä-Korea, Kanada, Japani, Singapore ja Vietnam.
  • Talouskumppanuussopimuksilla (Economic Partnership Agreements, EPA), joita EU on neuvotellut Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) maiden kanssa, vapautetaan AKT-maiden ja EU:n välistä kauppaa. EPA-sopimusten kattavuus vaihtelee sopimuksittain. Kaupan vapauttamisen lisäksi tavoitteena on AKT-maiden kehityksen edistäminen.
  • Assosiaatiosopimukset syventävät osapuolena olevan maan poliittista ja taloudellista yhteistyötä EU:n kanssa. Näihin sisältyy vapaakauppaosio. EU:lla on tällainen sopimus voimassa muun muassa Ukrainan ja Chilen kanssa.
  • Tulliliiton jäsenet sopivat keskinäisen tavarakaupan vapauttamisen lisäksi yhtenäisestä ulkotullista tuonnille kolmansista maista. EU:lla on tulliliitto Turkin kanssa.

Näiden lisäksi EU solmii kumppanuus-, yhteistyö- ja puitesopimuksia. Sopimuksilla sovitaan EU:n ja kolmannen maan välisestä poliittisesta, taloudellisesta ja sektorikohtaisesta yhteistyöstä sekä vuoropuhelusta. Sopimukset saattavat sisältää myös kauppayhteistyötä, mutta niillä ei esimerkiksi alenneta tulleja tai myönnetä markkinoillepääsyä palvelukaupassa. EU:lla on kumppanuus-, yhteistyö- ja puitesopimus muun muassa Kazakstanin kanssa.

EU:n kauppasopimukset

Voimassa olevat sopimukset

Maa (sopimus) Luokittelu
Albania

(Läntinen Balkan) **

Vakautus- ja assosiaatiosopimus
Algeria Assosiaatiosopimus
Andorra Tulliliitto
Antigua ja Barbuda (CARIFORUM) * Talouskumppanuussopimus
Bahama (CARIFORUM) * Talouskumppanuussopimus
Barbados (CARIFORUM) * Talouskumppanuussopimus
Belize

(CARIFORUM) *

Talouskumppanuussopimus
Bosnia ja Hertsegovina (Läntinen Balkan) Vakautus- ja assosiaatiosopimus
Botswana (SADC) Talouskumppanuussopimus
Chile ** Assosiaatiosopimus
Costa Rica * Assosiaatiosopimus
Dominica (CARIFORUM) * Talouskumppanuussopimus
Dominikaaninen tasavalta (CARIFORUM) * Talouskumppanuussopimus
Ecuador (Kolumbian ja Perun kanssa) * Kauppasopimus
Egypti Euro-Välimeri-assosiaatiosopimus
El Salvador * Assosiaatiosopimus
Etelä-Afrikka Talouskumppanuussopimus
Etelä-Korea Vapaakauppasopimus
Fidži

(Papua-Uusi-Guinean kanssa) *

Väliaikainen kumppanuussopimus
Färsaaret Sopimus
Georgia Assosiaatiosopimus
Ghana * Ensivaiheen talouskumppanuussopimus
Grenada (CARIFORUM) * Talouskumppanuussopimus
Guatemala * Assosiaatiosopimus
Guyana

(CARIFORUM) *

Talouskumppanuussopimus
Honduras * Assosiaatiosopimus
Islanti Euroopan talousalue – sopimus
Israel Euro-Välimeri-assosiaatiosopimus
Jamaika (CARIFORUM) * Talouskumppanuussopimus
Jordania Euro-Välimeri-assosiaatiosopimus
Kamerun

(Keski-Afrikka) *

Ensivaiheen talouskumppanuussopimus
Kanada * Laaja-alainen talous- ja kauppasopimus
Kolumbia (Perun ja Ecuadorin kanssa) * Kauppasopimus
Kosovo Vakautus- ja assosiaatiosopimus
Lesotho (SADC) Talouskumppanuussopimus
Libanon Euro-Välimeri-assosiaatiosopimus
Madagaskar (ESA) * Talouskumppanuussopimus
Makedonia

(Läntinen Balkan)

Vakautus- ja assosiaatiosopimus
Marokko ** Euro-Välimeri-assosiaatiosopimus
Mauritius (ESA) * Talouskumppanuussopimus
Meksiko ** Globaalisopimus
Moldova Assosiaatiosopimus
Montenegro

(Läntinen Balkan)

Vakautus- ja assosiaatiosopimus
Mosambik (SADC) Talouskumppanuussopimus
Namibia (SADC) Talouskumppanuussopimus
Nicaragua * Assosiaatiosopimus
Norja Euroopan talousalue – sopimus
Norsunluurannikko * Ensivaiheen talouskumppanuussopimus
Palestiinalaishallinto Väliaikainen Euro-Välimeri-assosiaatiosopimus
Panama * Assosiaatiosopimus
Papua-Uusi-Guinea (Fidžin kanssa) * Väliaikainen kumppanuussopimus
Peru (Kolumbian ja Ecuadorin kanssa) * Kauppasopimus
San Marino Tulliliitto
Serbia

(Läntinen Balkan)

Vakautus- ja assosiaatiosopimus
Seychellit (ESA) * Talouskumppanuussopimus
St. Kitts ja Nevis (CARIFORUM) * Talouskumppanuussopimus
St. Lucia (CARIFORUM) * Talouskumppanuussopimus
St. Vincent ja Grenadiinit (CARIFORUM) * Talouskumppanuussopimus
Suriname (CARIFORUM) * Talouskumppanuussopimus
Swazimaa (SADC) Talouskumppanuussopimus
Sveitsi Sopimus
Trinidad ja Tobago (CARIFORUM) * Talouskumppanuussopimus
Tunisia ** Assosiaatiosopimus
Turkki Tulliliitto
Ukraina * Assosiaatiosopimus
Zimbabwe (ESA) * Talouskumppanuussopimus

* Väliaikaisesti sovellettavana

** Päivitettävänä

Sopimukset, jotka eivät ole voimassa tällä hetkellä

Maa (sopimus) Luokittelu Status
Argentiina (Mercosur) Neuvottelut kesken
Brasilia (Mercosur) Neuvottelut kesken
Burundi (EAC) Talouskumppanuussopimus Odottaa allekirjoitusta
Djibouti (ESA) Talouskumppanuussopimus Allekirjoitettu, ei vielä väliaikaisesti sovellettu
Eritrea (ESA) Talouskumppanuussopimus Allekirjoitettu, ei vielä väliaikaisesti sovellettu
Etiopia (ESA) Talouskumppanuussopimus Allekirjoitettu, ei vielä väliaikaisesti sovellettu
Haiti (CARIFORUM)

 

Talouskumppanuussopimus Odottaa vahvistusta
Japani Talouskumppanuussopimus (kyseessä on vapaakauppasopimus) Tulee voimaan 2019
Kenia (EAC) Talouskumppanuussopimus Allekirjoitettu, astuu voimaan, kun myös Burundi, Tansania ja Uganda ovat allekirjoittaneet
Komorit (ESA) Talouskumppanuussopimus Allekirjoitettu, ei vielä väliaikaisesti sovellettu
Paraguay (Mercosur) Neuvottelut kesken
Ruanda (EAC) Talouskumppanuussopimus Allekirjoitettu, astuu voimaan, kun myös Burundi, Tansania ja Uganda ovat allekirjoittaneet
Sambia (ESA) Talouskumppanuussopimus Allekirjoitettu, ei vielä väliaikaisesti sovellettu
Singapore Vapaakauppasopimus Tulee voimaan 2019
Sudan (ESA) Talouskumppanuussopimus Allekirjoitettu, ei vielä väliaikaisesti sovellettu
Syyria Yhteistyösopimus Voimassa, soveltaminen osittain keskeytetty
Tansania (EAC) Talouskumppanuussopimus Odottaa allekirjoitusta
Uganda (EAC) Talouskumppanuussopimus Odottaa allekirjoitusta
Uruguay (Mercosur) Neuvottelut kesken
Vietnam Vapaakauppasopimus Tulee voimaan 2019

Esimerkkejä kauppasopimusten hyödyistä 

  • EU:n ja Kanadan välinen kauppasopimus (CETA) helpottaa vientiä Kanadaan. Esimerkiksi tavarankuljetukseen tarkoitettujen moottoriajoneuvojen tulli laskee 6,1 prosentista nollaan prosenttiin.
  • Myös viranomaishankinnat tarjoavat mielenkiintoiset markkinat suomalaisyrityksille, kun CETA avaa laajat mahdollisuudet etenkin alue- ja paikallistason hankintakilpailuissa.
  • EU:n ja Japanin välinen kauppasopimus on tulossa voimaan oletettavasti vuonna 2019, ja sopimus avaa uusia mahdollisuuksia esimerkiksi elintarvikeviennille. Tullit poistuvat tai laskevat merkittävästi esimerkiksi juustoilta, suklaalta ja sian- ja naudanlihalta.
  • EU:n ja Etelä-Korean välinen kauppasopimus helpottaa vientiä laskemalla tai poistamalla tulleja merkittävästi. Esimerkiksi lääketieteessä käytettävien kojeiden ja laitteiden tullit poistuivat (vrt. tulli aikaisemmin 8,0 prosenttia), ja pakastesianlihan tullit poistuivat (vrt. tulli aikaisemmin 25,0 %).


Lisätietoja löydät
 

Euroopan komission kauppapolitiikan pääosasto (DG Trade) (http://ec.europa.eu/trade/index_en.htm)

  • Ajankohtaista tietoa EU:n kauppasopimuksista

Markkinoillepääsytietokanta (http://madb.europa.eu)

  • Hyödyllistä tietoa yrityksille, jotka vievät tavaroita EU:n ulkopuolisiin maihin. Tietokannasta löytyy muun muassa yli 120 maan osalta tietoja tullitasoista ja tullaukseen tarvittavista asiakirjoista, vapaakauppasopimuksista ja alkuperäsäännöistä sekä kaupan esteistä.

Ulkoministeriö

Tulli

Lisätietoja

Ulkoministeriö
Taloudellisten ulkosuhteiden osasto
Markkinoillepääsy-yksikkö

TUO-20@formin.fi

 

Siirry sisältöön