Suomi on yksi biotalouden, biotuotteiden, puurakentamisen ja cleantechin kehittämisen huippumaista. Samaan aikaan puuraaka-aineen saannin tulevaisuus on uhattuna. Metsäsektorin toimintaa pohjoisessa haittaa myös huonokuntoinen tieverkko.
EU edellyttää Suomelta nykyistä suurempia hiilinieluja vuoteen 2030 mennessä ja uhkana on, että metsien hiilinielujen turvaaminen kaatuu pohjoisen harteille. Luonnonvarakeskuksen mukaan Etelä-Suomen metsien kyky sitoa ilmastoa lämmittävää hiilidioksidia on heikentynyt, kun taas pohjoisen metsät ovat kasvaneet melko hyvin (Yle 12.4.2023). Samat arviot näyttävät, että nykyhakkuutasoilla Lapin metsien hiilinielut kasvaisivat merkittävästi ja melko suurillakin lisähakkuilla Lapin metsänielut pysyivät ennallaan.
Viime vuosina Suomessa on asetettu ilmastotavoitteita, mutta talouden konkreettisten muutospolkujen pohjustamisen sijaan on keskitytty luomaan tiukkoja lakeja. Suomen ilmastotavoitteet ovat kunnianhimoiset, mutta suojelutoimet vain rajaavat toimia eivätkä ne muuta Suomen suuntaa. Pohjoinen on Suomen vihreän siirtymän kasvualusta, joka kannattaa hyödyntää kestävästi. Pohjoisesta metsästä löytyy ratkaisuja korvaamaan fossiilisia raaka-aineita.
Seuraavalta hallitukselta toivotaan kunnianhimoisempaa teollisuuspolitiikkaa, joka huomioi vihreän siirtymän tavoitteet. Tulevaisuuden teollisuuspolitiikan tulee varmistaa suomalaisille yrityksille raaka-aineet ja resurssit siirtymän tekemiseen. Metsäpolitiikka tulee pitää kansallisissa käsissä.
Kestävän metsäpolitiikan lisäksi väylien kunto on keskeisessä roolissa. Puukuljetukset kulkevat pääväylien lisäksi alempaa tieverkkoa pitkin. Tieverkkojen investointien kohdistumista sanelevat kuitenkin väylien vilkkaus, jolloin pienemmille Lapin elinkeinoelämälle tärkeille teille ei nykypolitiikalla riitä edes paikkaa paikan päälle.
Tieverkon korjausvelka on kasvanut kestämättömäksi. Lapin kauppakamari on yhdessä muiden toimijoiden kanssa allekirjoittanut SKAL:n ja Suomen Tieyhdistyksen liikkeelle laittaman tievetoomuksen. Tällä haetaan merkittävää tasokorotusta perustienpitoon ja lisärahoitusta teiden korjausvelan vähentämiseen.
Pohjoisella metsäsektorilla tapahtuu paljon. Suurien investointien lisäksi PK-kentällä on isoa kasvupotentiaalia. Raaka-aineen saannin turvaaminen, teiden hyvä kunto ja sekä TKI-panosten kasvattaminen parantavat pohjoisen metsäsektorin tuomaa kasvua koko Suomelle.
Liisa Ansala
toimitusjohtaja
Lapin kauppakamari
