Toimitusjohtajan blogi: Suhdannebarometri ja Lappi

kauppakamariAjankohtaista, Blogi

EK ja sen edeltäjäorganisaatiot ovat julkistaneet valtakunnallista suhdannebarometria 50 vuoden ajan. Barometri on jo aikoja sitten vakiinnuttanut asemansa merkittävänä Suomen taloudellisen kehityksen kuvaajana. Uusin suhdannebarometri julkistettiin tänään otsikolla ”Pitkät jäähyväiset taantumalle”. Sehän kuvaa oivallisesti Suomen tilannetta juuri tänään ja myös odotuksia ensi vuodelle.

Barometrissa on myös alueellinen ulottuvuus. Lappi kuuluu Pohjois-Suomen aluekokonaisuuteen yhdessä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kanssa. Suhdannebarometrejä toki julkistetaan myös Lapissa vähintään kerran vuodessa, viimeksi kuluneen vuoden elokuun alussa. Niin kauan kuin allekirjoittanut muistaa, on keskusteltu siitä, miten hyvin barometri kuvaa juuri Lapin yritysten tulevaisuudennäkymiä. Kysely tehdään EK:n jäsenyrityksille, joita Lapissa on vähemmän verrattuna esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaahan ja varsinkin 1990-luvulla jäsenistö koostui pääasiassa suuremmista teollisuusyrityksistä. Palvelualan tullessa mukaan nykyisen EK:n syntyessä tilanne hieman tasoittui mm. matkailuyritysten määrän kautta, mutta edelleenkin Lapin näkymiä tarkentamaan on tarvittu barometrin julkistamistilaisuuksissa lappilaisia yritysjohtajia.

Lapin kauppakamari on toiminut parin viime vuoden ajan EK:n alueellisena edustajana Lapissa poislukien työmarkkina-asiat. Lapin oman barometrin toteuttamisesta on keskusteltu, mutta EK:n mielenkiinto on luonnollisesti valtakunnallisessa tuloksessa, jolla on suuri merkitys myös poliittisessa päätöksenteossa. EK ei ole asiaa kuitenkaan tyrmännyt, joten keskustelu jatkuu edelleen ja mahdollisesti johtaa jopa tuloksiin. Tätä tukee myös Lapin merkityksen nousu koko Suomen taloudelle. Pohjoiskalotin investoinnit ja edelleen säilynyt suuri potentiaali näkyy jo myös tilastoissa. Matkailun kasvulla ei näytä viime päivien uutisten perusteella olevan loppua ja myös perinteinen vientiteollisuus on pyörinyt täydellä teholla.

Joitakin Lapin yritysten tulevaisuudenodotuksia koskevia johtopäätöksiä voi tuoreesta barometriaineistosta kuitenkin tehdä analysoimalla vuosien 2015 ja 2016 barometrien tuloksia sekä olemassa olevaa tilastoaineistoa. Neljä kertaa vuodessa toteutettava suhdannebarometri esittää saldoluvut sekä teollisuuden että palvelujen osalta. Molemmat olivat vuonna 2015 miinuksella lukuun ottamatta teollisuuden pientä positiivista hypähdystä toukokuussa 2015. Syvimmällä miinuksella oltiin heti vuoden alussa ja marraskuussa vuonna 2015, jolloin saldoluku oli -7. Palvelualojen osalta suurimmat miinukset saatiin helmikuussa ja elokuussa 2015. Silloin saldoluku lähenteli -30 tasoa. Molemmat olivat miinuksella vielä helmikuussa 2016, mutta sen jälkeen on oltu mukavasti nollan yläpuolella. Tänään julkistetussa barometrissä teollisuuden saldoluku on 9 ja palvelujen 12 eli menee jo paremmin.

Teollisuuden toimialojen osalta tilastot kertovat Lapin teollisuuden liikevaihdon kasvaneen vuoden 2015 aikana 5.2%, eli hieman yli miljardi euroa ja jopa työpaikkojenkin hieman lisääntyneen. Vienti kasvoi 15% edellisvuodesta ja oli noin 3.9 miljardia euroa eli 7.2% koko Suomen viennistä virallisen tilaston mukaan. Todettakoon, että vuonna 2015 Pohjois-Pohjanmaan vienti laski 11% edellisestä vuodesta ja oli yhteensä noin 1.4 miljardia euroa, 2.6% koko Suomen viennistä ja vain hieman yli kolmasosa Lapin viennistä. Kehitys on jatkunut vuonna 2016 suunnilleen entisellä tasolla. Kesäkuun loppuun mennessä Lapin viennin arvo oli runsaat 1.7 miljardia euroa ja Pohjois-Pohjanmaan vienti 639 miljoonaa euroa eli edelleen runsaat 30% Lapin viennistä. Vaikuttaisi siltä, että suhdannebarometrin Pohjois-Suomen positiiviset näkymät perustuvat suurelta osin Lapin teollisuuden hyvin kasvuodotuksiin.

Palvelualojen osalta Lapissa kauppa on selvinnyt vuoden 2015 tilastojen mukaan meneillään olevasta lamasta selvästi paremmin kuin muu Suomi. Viime vuonna kaupan liikevaihto jopa hieman kasvoi Lapissa, kun muualla se jatkoi laskuaan. Osaltaan kaupan yllättävän hyvä tilanne selittyy voimakkaalla matkailun kasvulla, sillä matkailun osuus kaupasta on ollut erittäin suuri. Ostovoimamittauksissa asukasluvultaan 180.000 Lappi on vastannut lähes 100.000 asukasta suurempia alueita. Liike-elämän palvelujen kasvu on ollut niin ikään Lapissa selvästi suurempaa kuin muualla maassa. Viime viikkoina myös venäläisten ostosmatkailu on osoittanut selviä elpymisen merkkejä Lapissa ja vahvistanut positiivisia tulevaisuudenodotuksia.

Lapin matkailun kehitys on ollut parin viime vuoden ajan suorastaan hurjaa. Vuonna 2015 matkailuyritysten liikevaihto kasvoi Lapissa yli 5% edellisvuodesta. Kuluvan vuoden alun kehitys on ollut vieläkin suurempaa. Talvisesongin rekisteröidyt yöpymiset nousivat noin 15% vuoteen 2015 verrattuna. Viime päivien uutiset kiinalaisten valtavasta kiinnostuksesta ja odotettavissa olevasta 50000 kiinalaismatkailijan tulosta ovat nostaneet tulevaisuudenosoitukset vieläkin korkeammalle kuin mitä ne ovat olleet. Samoin kansainvälisten lentoyhtiöiden avaamat suorat reitit ja jopa Finnairin lentokapasiteetin lisäys ovat antaneet lisäpontta odotuksille. Palvelualojenkin osalta positiivisten näkymien kasvu ja saldolukujen nousu -30 tasolta tuoreeseen lukemaan +12 todennäköisesti perustuu Lapin yhä positiivisempaan kehitykseen.

Edellä mainitun perusteella nousee esille kolme asiaa:

  • Lapin oman suhdannebarometrin saldoluvut olisivat todennäköisesti selvästi paremmat kuin nykyisessä Pohjois-Suomen aluekokonaisuudessa on. Teollisuuden osalta ero olisi pienempi, mutta palvelualojen osalta todennäköisesti selvästi suurempi.
  • Muun Pohjois-Suomen eli Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun saldoluvut taas olisivat selvästi huonommat. Teollisuuden todennäköisesti vähemmän, mutta palvelualat olisivat selvästi miinuksella.
  • Lappi vetää selvästi Pohjois-Suomen talouden nousua. Yritysmäärältään ja yritysten yhteenlasketulta liikevaihdolta selvästi Lappia suurempi Pohjois-Pohjanmaa näyttää olevan yleisestä käsityksestä poiketen edelleen taantumassa. Työttömyysluvut tukevat myös tätä käsitystä.

Timo Rautajoki