Toimitusjohtajan blogi: Liikenneyhteydet tärkeä osa kilpailukykyä

kauppakamariAjankohtaista, Blogi

Lapin kauppakamari uudistaa kuluvan syksyn aikana vaikuttamissuunnitelmaansa, jossa määritetään Lapin elinkeinoelämän edunvalvonnan painopisteet. Jäsenyrityksille syyskuussa tehdyn kyselyn mukaan liikenneyhteyksien parantaminen on merkittävin yksittäinen asiakokonaisuus.

Suurin huoli kohdistuu lentoliikenteeseen ja erityisesti halutaan lisää kotimaan lentoyhteyksiä Lappiin sekä suoria ulkomaanlentoja. Liikenteen ja logistiikan kilpailukykyisen kustannustason säilyttäminen EU:n päästötavoitteiden noustessa on lähes yhtä merkittävä asia. Matkaketjut, rautatieliikenteen kehittäminen sekä tiestön kunnossapito etenkin talvella koetaan niin ikään tärkeäksi. Pitkien etäisyyksien kompensointiin tarkoitetun kuljetustuen voimassaoloaika päättyy vuoden 2017 lopussa. Sen kehittäminen lähemmäksi kilpailijamaa Ruotsin tasoa sekä voimassaolon jatkaminen ovat myös edunvalvonnan merkittäviä tavoitteita.

Reilu kuukausi sitten julkistettu Keskuskauppakamarin Alueiden kilpailukyky- selvitys nostaa myös liikenneyhteydet ja saavutettavuuden tärkeimmäksi asiakokonaisuudeksi, joka vaikuttaa yritysten päätökseen sijoittua jollekin alueelle. Lapin osalta selvityksen tulos on vieläkin selvempi verrattuna muihin kauppakamarialueisiin. Hyvät liikenneyhteydet ja niiden kunnossapito sekä kehittäminen ovat selvästi erittäin merkittävä kilpailukyvyn osatekijä.

Nykyinen hallitus on myöntänyt Lappiin suhteellisesti ottaen hyvin määrärahoja sekä liikenneverkon korjaamiseen että myös VT 4:n uudistamiseen Kemin ja Oulun välillä. Hallitus on uudistamassa liikenneinvestointien rahoitusjärjestelmää kiistellyn liikennekaari-hankkeen kautta. Uudistuksella alkaa olla kiire, sillä verrattuna naapurialueisiimme Ruotsin Norrbotteniin ja Pohjois-Norjaan Suomen liikenneinvestointien määrä on lähes minimaalinen. Liikennemäärärahat ovat Suomessa vuositasolla noin 1.6 miljardia euroa, kun liikenteestä kerättävät erilaiset verot nousevat peräti 7.7 miljardiin euroon. Yli 6 miljardia menee muiden kulujen kattamiseen eli järjestelmän uudistaminen on enemmän kuin perusteltua. Todettakoon vielä, että Ruotsin hallitus esittää ensi vuoden budjetissaan Uumajan ja Luulajan välisen uuden rautatien Norrbotniabanan-projektin rakentamisen käynnistämistä vuoden 2018 alussa. Uusi rata on pituudeltaan 270 km ja sen kustannusarvio on noin 3.2 miljardia euroa. Samanlaisesta projektista voidaan Suomessa vain uneksia nykyisen järjestelmän aikana.

Lapin liikenneyhteyksien kehittäminen ei ole kuitenkaan yksinkertainen asia. Maakunnan merkitystä Suomen taloudelle ei tunnisteta Etelä-Suomessa. Lappi kuuluu todellisuudessa maamme viiden tärkeimmän vientialueen joukkoon. Viime perjantain 21.10. Tekniikka ja talous- lehden jutussa todettiin Suomen pärjäävän nykyisen 46 sataman sijasta vain kahdeksalla satamalla, joista pohjoisimmaksi määriteltiin Oulu. Lehti toteaa, että Oulun olemassaolon oikeuttaa aluepolitiikka ja sieltä voitaisiin hoitaa sekä Raahen teräskuljetukset, Kemin kahden metsäteollisuuslaitoksen sekä Outokummun terästehtaan vientikuljetukset. Lisäksi osa Kemi-Tornio- alueen viennistä voitaisiin kuljettaa Ruotsin satamien kautta, joista pohjoisin lehden kaavailuissa olisi Sundsvallissa eli melkein Porin tasalla.

Lehti osoittaa aikamoista tietämättömyyttä pohjoisen teollisuuden nykytilasta. Pohjois-Pohjanmaan eli Oulun ja Raahen vienti oli vuonna 2015 vajaat 1.4 miljardia euroa. Lapin vienti oli lähes kolme kertaa suurempaa eli noin 4 miljardia euroa. Vientikuljetusten keskittäminen Ouluun lisäisi Lapin teollisuuden kuljetuskustannuksia, koska tuotteet pitäisi kuljettaa nykytilanteessa pääasiassa rekoilla Ouluun. Tämä heikentää merkittävästi teollisuuden kilpailukykyä ja pienentäisi Suomen muutenkin vaikeuksissa olevaa vientiä. Esitys on järjetön, mutta ei valitettavasti ainoa laatuaan.

Koko Suomen yli 20-vuotisen EU-jäsenyyden ajan on ihmetelty sitä, että pohjoinen ei näy EU:n liikennesuunnittelun kartoilla. Tilanne on hämmästyttävä, koska Euroopan pohjoisen alueen investointipotentiaali on lähes 200 miljardia euroa. TEN-T- verkkoa ollaan täydentämässä vuonna 2023 ja näyttää siltä, että siihen on vaikea saada mitään Lapin kautta pohjoiseen kulkevia liikenneyhteyksiä. Jopa virkamiestasolla ihmetellään tilannetta ja valitellaan sitä, että Suomi ei ole aikanaan esittänyt verkkoon käytännössä muita yhteyksiä kuin Turku-Helsinki-Kotka- kuljetuskäytävän sekä yhdessä Ruotsin kanssa ns. Perämerenkaaren. Ruotsi on ollut ajoissa huomattavasti aktiivisempi ja niinpä uuden Uumaja-Luulaja radan suunnitteluun on saatu EU- rahoitusta. Tässäkin asiassa Suomi on myöhässä.

Liikenneyhteyksien kehittäminen on vahvasti esillä kauppakamarin tulevassa vaikuttamissuunnitelmassa. Sen liikennettä koskeva osa esitellään Kemissä 29.11.2016 toista kertaa järjestettävässä Lapin liikennepäivässä. Seminaariin kannattaa osallistua, sillä siellä saa ajankohtaista tietoa logistiikan kehittämisestä sekä tulevaisuuden suunnitelmista. Se tarjoaa myös erinomaisen mahdollisuuden verkostoitumiseen ja keskusteluihin sekä virkamiesten että muiden asiantuntijoiden kanssa.

Timo Rautajoki