Lapin kauppakamarin vaikuttamissuunnitelma

kauppakamariAjankohtaista, Lausunnot ja kannanotot, Uncategorized

Lapin elinkeinoelämän kehitys on ollut viime vuosina vahvaa. Tilastojen mukaan Lapissa on jokaisella toimialalla saavutettu vuonna 2008 alkanutta lamaa edeltänyt taso ja lähes kaikilla toimialoilla se on myös ylitetty. Lapissa asuu noin 3.3% koko Suomen väestöstä. Maakuntien viimeisimmän vientitilaston mukaan vuonna 2015 Lapin viennin arvo oli 3.9 mrd €, joka on 7.2% koko Suomen viennistä. Todellinen osuus lienee tätäkin suurempi tullin pääkonttoreita suosivan tilastointikäytännön johdosta. Vuoden 2016 ensimmäisellä vuosipuoliskolla Lapin vienti oli noin 1.7 mrd€ eli sama kehitys jatkuu. Maakuntien vertailussa Lappi on sijoilla 4-5. Huomattakoon, että Lapin vienti on lähes miljardi euroa suurempi kuin merkittävänä vientimaakuntana pidetyn Pohjanmaan, ja kolminkertainen Pohjois-Pohjanmaan vientiin verrattuna.

Lapissa on juuri nyt käynnissä olevia tai käynnistettäväksi päätettyjä investointeja yli miljardin euron arvosta (Manga LNG, teollisuuden kunnossapitoinvestoinnit, tuulivoimahankkeet ja päätetyt liikennehankkeet). Tämän lisäksi päätöstä odottavat yli 2.2 miljardin investointiprojektit (Kaidi Finland Oy, Boreal Bioref Oy/CAMCE, Sierilä, autotestaus). Voimakkaassa kasvussa oleva Lapin matkailu vauhdittanee lähivuosina myös hotelli- ja rinneinvestointeja lähes 500 miljoonan euron arvosta (Levi Summit 2, Ylläs, Saariselkä, Rovaniemi).

Myös Lapin lähialueiden investoinnit jatkuvat lähes entisessä laajuudessaan. Seuraavan viiden vuoden aikana odotetaan Ruotsin Norrbottenissa, Pohjois-Norjassa ja Murmanskin alueella käynnistyvän yhteensä noin 23.5 miljardin euron arvoiset investointiprojektit. Koko Euroopan Arktisen alueen investointipotentiaali on yli 195 miljardia euroa. Talouskriisien ohimeno ja raaka-aineiden kysynnän kasvu tarjoavat Lapin kautta koko Suomen elinkeinoelämälle lähivuosikymmeninä uuden tärkeän vientimarkkinan.

Suomessa alueiden kehittämisestä ja niiden taloudellisesta merkityksestä käytävässä keskustelussa Lapin todellista tilannetta ei havaita. Tällainen virhearvio on koko Suomelle haitallinen, koska nykyisin esitettäviin arvioihin ja tulevaisuuden ennusteisiin perustuva politiikka pohjautuu tältä osin väärään tilannekuvaan. Suomi jättää pohjoisen tarjoamat uudet kasvumahdollisuudet käyttämättä.

Paljon on jo tehty, mutta paljon on vielä tekemättä

Lapin kauppakamari kirjasi huhtikuun 2015 eduskuntavaalien jälkeen laadittuihin hallitusohjelmatavoitteisiin yhteensä 23 tavoitetta. Niistä kuusi on toteutunut hallituksen alkukauden aikana:

  • Aluehallinnon uudistaminen/maakuntauudistus
  • Elokuva- ja av-teollisuuden kannustus- ja tukijärjestelmä
  • Norjaan johtavien tieyhteyksien parantaminen (Aurora/VT21)
  • Muuta korjausvelkamäärärahaa yli 25 m€
  • VT4 Kemi-Oulu
  • Kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen.

Toteuttamatta on 17 tavoitetta joista yksi, luonnonvaraministeriön perustaminen on jo hallitusohjelmassa päätetty jättää tekemättä. Kauppakamarin vaikuttamissuunnitelma tähtää vuosikymmenen loppuun saakka ja se kattaa vuoden 2017 huhtikuun lopussa pidettävän pääministeri Juha Sipilän hallituksen ns. puoliväliriihen sekä yhteensä neljät vaalit. Ensimmäisenä tulevat kunnallisvaalit huhtikuussa 2017 vajaat kaksi viikkoa ennen puoliväliriihtä. Tammikuussa 2018 pidettävät Suomen historian ensimmäiset maakuntavaalit osana alueuudistusta ja SOTE-uudistuksen toteuttamista sekä vuoden 2019 huhtikuun eduskuntavaalit, jonka jälkeen laaditaan uuden hallituksen hallitusohjelma. Kesäkuussa 2019 järjestetään lisäksi seuraavat Euroopan parlamenttivaalit. Nähtäväksi jää, yhdistetäänkö eduskuntavaalit Eurooppavaaleihin, vai pidetäänkö ne normaaliin tapaan kahden kuukauden välein.

LAPIN ELINKEINOELÄMÄN LÄHIVUOSIEN TAVOITTEET

Kauppakamarin vaikuttamissuunnitelma jakaantuu viiteen osaan: 

  1. Lapin edunvalvonnan tehostaminen ja elinkeinopolitiikka
  2. Liikenneyhteydet ja saavutettavuus
  3. Lupaprosessien yksinkertaistaminen ja nopeuttaminen
  4. Energiapolitiikka
  5. Koulutus ja työvoima osana kilpailukykyä

Edellinen vaikuttamissuunnitelma valmistui vuonna 2009 ja sen tavoitteina oli vaikuttaa Lapin elinkeinoelämän kilpailukyvyn parantamiseen 2010 -luvun ensimmäisinä vuosina. Vaikuttamissuunnitelmaa täydennettiin sekä vuoden 2011 eduskuntavaali- ja hallitusohjelmatavoitteilla mukaan lukien vuoden 2014 minihallitusohjelmatavoitteet että vuoden 2015 eduskuntavaali- ja hallitusohjelmatavoitteet.

Vaikuttamissuunnitelma on koko vuosikymmenen lopun jatkuva prosessi, joka on esillä Lapin kauppakamarin nettisivuilla sekä sosiaalisessa mediassa ja jota täydennetään tarpeen mukaan. Vaikuttamissuunnitelman pohjana on kauppakamarin jäsenille tehty kysely vaikuttamisen painopisteistä sekä käsittely kauppakamarin valionkuntien kokoontumisessa syyskuussa 2016. Tätä menettelyä jatketaan ja kehitetään edelleen seuraavina vuosina.

 

  1. Lapin edunvalvonnan tehostaminen ja elinkeinopolitiikka

 Lapin merkitys koko Suomelle on nousemassa kokonaan uudelle tasolle, eikä sitä ole välttämättä havaittu siellä, missä valtakunnan tason päätökset tehdään. Lähivuosina Suomen hallitus tekee lukuisia päätöksiä ja uudistuksia, jotka vaikuttavat suoraan pohjoisen yritysten kilpailukykyyn. Jos Lapin erikoistilannetta ei havaita, mahdollisesti tehtävät väärät päätökset heikentävät myös koko Suomen elinkeinoelämän menestymismahdollisuuksia parhaillaan avautuvilla pohjoisilla ja arktisilla markkinoilla.

Hallitus on mahdollisesti jatkamassa julkisen hallinnon leikkauksia ja niiden todellinen vaikutus Lappiin on havaittava ennen päätösten tekemistä. Poliisin ja rajavartioston resursseja on jo leikattu, mutta mahdolliset jatkoleikkaukset on estettävä. Samoin alue- ja maakuntauudistuksen yhteydessä ollaan uudistamassa pelastushallinnon organisaatiota. Hallituksen on näitä päätöksiä tehtäessä havaittava ennen kaikkea viime kuukausina käynnistynyt Lapin matkailun voimakas kasvu, jonka todellisia vaikutuksia on tässä vaiheessa vielä vaikea arvioida. Matkailu tuo 180.000 asukkaan maakuntaan joka kuukausi kymmeniä tuhansia matkailijoita, joiden määrä moninkertaistuu esimerkiksi joulusesongin aikana. Lapin pelastustoimi on pidettävä tasolla, joka pystyy vastaamaan tähän haasteeseen, samoin pelastustoimen johto on pidettävä omassa maakunnassa. Lappiin on tulossa lähivuosina investointeja 3-5 miljardin euron arvosta. Teollisuuslaitosten rakentaminen ja tuotannon käynnistäminen lisää liikennettä. Myös Pohjois-Norjaan ja Murmanskin alueelle kuljetetaan lähivuosina entistä enemmän tavaraa Lapin kautta. Lisääntyvä liikenne on haaste paitsi pelastustoimelle, myös poliisille ja rajavartiostolle sekä muille viranomaisille.

Lapin edunvalvontakenttä on kansainvälistynyt voimakkaasti viime vuosina ja tämä kehitys jopa kiihtyy vuosikymmenen loppuvuosina. Lappi on osa arktista aluetta, jonka suojelu on noussut taloudellisen yhteistyön hiljennyttyä entistä enemmän agendalle. Kansainväliset ympäristöjärjestöt näkevät Lapin kanavana vaikuttaa koko arktisen alueen suojelun lisääntymiseen, koska maakunnassa on useita merkittäviä kaivosinvestointihankkeita. Lisäksi keskustelu Lapin metsävarojen käytön vahingollisuudesta on käynnistynyt uudelleen yli vuosikymmenen hiljaiselon jälkeen. Suomi ottaa Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden vastaan Yhdysvalloilta toukokuussa 2017 ja luovuttaa sen edelleen Islannille toukokuussa 2019. Myös kansainvälisten ympäristöjärjestöjen vaikuttaminen on aktiivisimmillaan näinä vuosina ja Lapin elinkeinoelämän tulee olla hyvin valmistautunut alkavaan ja myös kiihtyvään keskusteluun Lapin lisäsuojelusta.

Toimenpiteet 

  1. Lapin sisäisen yhteistyön parantaminen

Maakunnan sisäinen yhteistyö on joutunut koetukselle sekä Sote-uudistuksessa että myös koulutussektorilla. Elinkeinoelämän ja julkisen hallinnon edustajien säännöllisiä tapaamisia tulee lisätä ja sitä kautta edistää yhteistyötä meneillään olevassa murroksessa.

  1. Lapin ulkoisen viestinnän tehostaminen sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla

Lapin merkitystä Suomelle ja sen tarjoamia mahdollisuuksia tunnetaan liian vähän. Aktiivisella tiedottamisella sekä erilaisilla tapahtumilla sekä pääkaupunkiseudulla että myös kansainvälisillä foorumeilla voidaan tilannetta parantaa.

  1. Aluehallintouudistuksen toteutumiseen osallistuminen

Elinkeinoelämän tulee olla mukana Lapin maakuntauudistuksen työryhmissä ja erityisesti yritysten toimintaympäristön kehittäminen ja kilpailukyky tulee ottaa esille uudistusta tehtäessä. Myös maakuntauudistuksessa uusiutuvien kuntien toiminta tulee saada mahdollisimman tehokkaaksi yritysten toimintaympäristön kanssa.

  1. Pohjois-Suomen elinkeinoelämän edunvalvontayhteistyön kehittäminen ja verkottuminen muiden alueiden kanssa

Pohjois-Suomen tällä hetkellä ainoa edunvalvontaelin on Pohjois-Suomen neuvottelukunta, jonka toimintaan ei ole otettu mukaan elinkeinoelämän edustusta. Lapin ja Oulun kauppakamarien tulee aktivoida yhteistyötään ja luoda elinkeinoelämän vaikuttamiskanavaksi esimerkiksi Pohjois-Suomen kauppakamarifoorumi.

  1. Lapin elinkeinoelämän kilpailukykyyn liittyvien palvelujen säilyttäminen ja kehittäminen

Kasvava matkailu ja tulevat investoinnit edellyttävät, että Lapissa ovat yritysten käytettävissä kaikki tarvittavat viranomaispalvelut erilaisista luvista pelastustoimeen ja riittävään poliisivoimien määrään saakka.

  1. Lapin elinkeinoelämän tavoiteohjelma Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuus-kaudella

Lapin elinkeinoelämän tulee valmistautua puheenjohtajuuskauteen tuomalla esille Lapin erilaisuutta verrattuna muuhun arktiseen alueeseen, jotta esimerkiksi suojelualueiden tarpeettomalta lisäämiseltä sekä elinkeinoelämän toiminnan rajoittamiselta vältytään.

 

  1. Liikenneyhteydet ja saavutettavuus

Edelleen talouskriisin loppumisen kanssa taisteleva Suomen hallitus on tehnyt hyviä Lapin liikenneyhteyksien kehittämistä koskevia päätöksiä niukoista määrärahoista huolimatta. Kauppakamarin liikennettä koskevista hallitusohjelmatavoitteista on ilahduttavan moni toteutunut, mutta lisää tarvitaan edelleen. Lapin liikenneverkkoa on kehitettävä, jotta suomalaiset yritykset ovat kilpailukykyisiä Euroopan pohjoisosien investoinneissa ja kehittyvillä markkinoilla. Lappiin tulevat matkailijat on saatava sujuvasti perille kehittämällä sekä kotimaisia että suoria ulkomaanreittejä Lapin lentokentille. Tämä edellyttää koko Suomen liikennejärjestelmän nykyaikaistamista, kilpailun lisäämistä sekä uusien rahoitusjärjestelmien käyttöönottoa. Panostus Lapin liikenneyhteyksien kehittämiseen lisää Suomen vientiä ja mahdollistaa osaltaan valtion talouden tasapainottamista ja antaa kasvusykäyksiä kaikille toimialoille.

Hallituksen ns. Liikennekaari-hanke on herättänyt paljon keskustelua ja sen ensimmäiseen vaiheeseen on kohdistettu myös kritiikkiä. Hankkeen jatkoon sisältyy myös liikenneinvestointien rahoittamisen uudistaminen. Se on koko Suomen pohjoisen kilpailukyvyn kannalta erittäin tärkeä uudistus.

Myös lentoliikenteen osalta Lapin tilanne näyttää paremmalta kuin pari vuotta sitten. Viimeksi kuluneen vuoden aikana tapahtunut matkailun voimakas kasvu on myös vauhdittanut lentoyhteyksien kehittymistä. Lappiin tulee jouluna 2016 noin 500 suoraa charter-lentoa, mutta myös kansainväliset reittiyhteydet ovat lisääntyneet koko ajan pääasiassa talvikautena. Lufthansa lisää lentojaan Kittilän lisäksi Ivaloon, Norwegian aloittaa reittilennot Lontoosta Rovaniemelle, Germania lentää useisiin Lapin kohteisiin, samoin Monarch ja Tui travels ja lisää on todennäköisesti tulossa. Myös Finnairin stopover- projekti sekä luvatut lisävuorot ovat parantaneet tilannetta. Lokakuun lopussa Alibaba-konserniin kuuluva Alitrip julkisti Rovaniemellä tuovansa ensi vuonna 50000 kiinalaismatkailijaa Lappiin. Jo pelkästään tämä voi vaikuttaa mahdollisesti suoriin reittilentoihin Kiinasta Rovaniemelle ainakin sesonkiaikoina.

Paremmasta kehityksestä huolimatta Lapin lentoyhteydet ovat edelleen haasteelliset. Talvisesonkina koneet ovat täynnä ja lippujen hinnat lähes pilvissä. Tämä on jo nyt vaikeuttanut muiden toimialojen matkojen suunnittelua Lapin ja Helsingin välisillä reiteillä. Kemi-Tornio- alueen lentojen tulevaisuus on edelleen ongelmallinen asia, vaikka alueelle on tulossa miljardi-investointi. Samoin Finavian tulkinnat Suomen lentoliikennestrategiasta ja kenttien vähentämistarpeista ovat ristiriitaisia. Lentoliikennestrategia tulisi ehdottomasti päivittää voimakkaasti muuttuneen tilanteen tasalle.

Toimenpiteet 

  1. Tieliikenne

a) VT 4 kunnostamisen jatkaminen Keminmaa – Rovaniemi – Sodankylä

b) Norjaan johtavien tieyhteyksien uudistaminen yhteistyössä Norjan kanssa sekä muiden Lapin kansainvälisten tieyhteyksien kehittäminen

  • VT 21 Tornio-Kilpisjärvi sekä Palojoensuu-Hetta-Kivilompolo, Sevetin tie
  • VT 5 sekä Sallan rajanylityspaikan tieyhteydet

c) Lapin tieverkon talvikunnossapidon tason selkeä korottaminen

d) Ulkomaisen rekkaliikenteen vinjettimaksun käyttöönotto hallitusohjelman mukaisesti sekä muu sääntely

  • Lapin kautta kulkevan kansainvälisen liikenteen maksut mahdollisuuksien mukaan Lapin tieverkon kunnossapitoon
  • Talvikauden rengas- ym. säädökset

e) Raskaiden kuljetusten käyttämän tieverkon siltojen vahvistaminen sekä elinkeinoelämän raaka-ainekuljetusten kannalta tärkeän alemman tieverkon kunnossapidon tason parantaminen

  1. Rautatieliikenne

a) Laurila-Tornio –yhteyden sähköistäminen ja rautatieyhteistyö Ruotsin kanssa

  • Henkilöliikenteen kehittäminen matkailun tarpeisiin
  • Ruotsin rataverkko Kemiin saakka

b) Kilpailun lisääminen rautatieliikenteessä sekä kaluston hankintaan liittyvien ongelmien ratkaiseminen.

c) Multimodaalikuljetusten palauttaminen rautateillä pohjoinen–etelä –välille ja uuden yhdistettyjen kuljetusten terminaalin perustaminen Kemi-Tornio –alueelle sekä mahdollisesti Rovaniemelle.

d) Kansainvälisten junayhteyksien kehittäminen pohjoisessa sekä ns. Jäämerenradan rakentamistarpeen selvittely osana kansainvälistä kuljetusverkkoa

  • Rovaniemi-Sodankylä- radan suunnittelu kaivosliikenteen tarpeisiin

e) Oulu-Seinäjoki -ratahankkeen kakkosvaihe

3. Lentoliikenne

a) Suomen lentoliikennestrategian päivittäminen ajantasaiseksi

b) Kotimaan reittiliikenteen kehittäminen Lappiin

  • Erityisesti Kemi-Tornion lentoyhteyksien turvaaminen
  • Matkailun huippusesongin vaikutukset
  1. Merenkulku

a) Pohjoisen talvimerenkulun ja jäänmurron turvaaminen kustannuksiltaan kilpailukykyisinä.

b) Rikkidirektiivin aiheuttaman kilpailukyvyn heikkenemisen kompensoiminen.

c) LNG:n käytön tukeminen

d) Lapin satamien kehittäminen sekä Ajoksen väylän syventäminen 14 m kaivosteollisuuden tarpeiden mukaisesti.

  1. Liikenteen ja sen investointien rahoitus sekä kansainväliset liikennekäytävät

a) Liikennekaareen sisältyvän liikenneinvestointien uuden rahoitusjärjestelmän kehittäminen

b) Lapin liikenneyhteyksien saaminen vuonna 2023 päivitettävään TEN-T verkkoon ja kansainvälisen rahoituksen piiriin

c) Suomen arktisten liikenneyhteyksien kehittäminen ja niiden kansainvälisen rahoituksen mahdollistaminen.

  1. Lupaprosessien yksinkertaistaminen ja nopeuttaminen

Hallitusohjelmaan sisältynyt normienpurku on viime kuukausina edennyt hitaasti ja kehitys näyttää lähes pysähtyvän kunnallisvaalien lähestyessä. Samalla kaavoitusta, kaivoshankkeita ja muita investointeja koskevat valitukset ovat lisääntymässä. Todennäköisesti kehitys voimistuu kansainvälisten ympäristöjärjestöjen aktivoituessa Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden aikana. Myös EU:n ympäristö- ja energiapolitiikkaan halutaan vaikuttaa Suomen ja Lapin kautta esimerkiksi yrittämällä rajoittaa metsien käyttöä.

Toimenpiteet

  1. Hallituksen normienpurkuohjelman toteuttaminen erityisesti ympäristölupa-prosessien osalta
  • Erityisesti kohteena ovat kaivosten etsintä- ja porausluvat sekä kaavoitus ja niihin liittyvät valitusprosessit
  • Yhden luukun politiikan toteuttaminen ja lupaprosessien yksinkertaistaminen
  1. Metsähallituksen toiminnan selkiinnyttäminen Lapissa
  • Metsähallituksen luontopalveluiden johtaminen osaksi organisaation yleistä johtamista
  • Maanvuokrakysymyksen kestävä ratkaiseminen matkailukeskusten ja matkailu-hankkeiden osalta
  1. Energiapolitiikka 

Suomen hallitus julkisti kansallisen energia- ja ympäristöstrategian marraskuussa 2016. Uusi strategia asettaa liikenteelle kaikkia muita sektoreita kovemmat päästövähennystavoitteet, jotka heijastuvat lisääntyneiden kuljetuskustannusten kautta heikentävästi suoraan yritysten kilpailukykyyn. Tämä korostuu erityisesti Lapissa. Strategian noudattamista samoin kuin EU:n päästövähennystavoitteiden toteuttamista tulee seurata erityisen tarkasti. Myös EU:n energiastrategia EU:n energiaunioni ja sen käsittely Euroopan parlamentissa vaikuttavat Lappiin.

Toimenpiteet

  1. Sierilän voimalaitoksen toteuttaminen
  • Lupaprosessin nopeuttaminen
  1. Uusiutuvan kotimaisen energian käytön lisääminen kilpailukykyä vahvistavaan hintaan
  • Vesivoima
  • Turve
  1. Koulutus ja työvoima osana kilpailukykyä

Lapin työttömyysluvut ovat viime kuukausina kääntyneet laskuun, mutta ovat siitä huolimatta edelleen korkeat. Jo nyt muutamilla toimialoilla on pula koulutetusta työvoimasta ja se voi lähivuosina muodostua suureksi ongelmaksi ellei sitä pystytä ratkaisemaan.

Lapin koulutuslaitosten aloituspaikkojen määrää on pudotettu väestöennusteen perusteella kuluneen vuosikymmenen alkuvuosina. Koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteistyön kannalta tärkeä ennakointi ei näytä onnistuvan ainakaan valtakunnan päättäjien ratkaisujen perustella. Lapin esittämiä ennakointi- ja työvoiman tarpeen arvioita on jatkuvasti pienennetty. Mikäli ministeriö saisi päättää, Lapin ainoa kasvava toimiala on vanhustenhoito. Maakunnan ja koko pohjoisen alueen investointipotentiaalia ei oteta edelleenkään huomioon.

Toimenpiteet

  1. Lapin elinkeinoelämän tarpeiden huomioon ottaminen valtakunnallisessa koulutusstrategiassa
  • Oikea tilannekuva Lapin kehityksestä sekä Opetushallitukselle että ministeriölle
  1. Elinkeinoelämän tarvitseman koulutuksen kehittäminen Lapissa
  • Ammatillisen koulutuksen kehittäminen yritysten tarpeiden pohjalta
  • Kemi-Tornio -alueen teollisuuden tarpeiden huomioon ottaminen ja oppilaitosten kehittäminen alueella
  1. Koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteistyön lisääminen
  • Säännölliset tapaamiset vuosittain
  1. Pohjoisen yliopistojen välisen yhteistyön lisääminen

(15.12.2016)