Lapin kauppakamarin terveiset budjettiriiheen: Pohjoisen investointien vauhdittaminen tukee talouskasvun jatkumista koko maassa

ViiviAjankohtaista, Lausunnot ja kannanotot

Kuluvan viikon alussa budjettiriiheensä kokoontuva pääministeri Antti Rinteen hallitus tekee ensimmäiset konkreettiset päätöksensä, jotka vaikuttavat suoraan Lapin elinkeinoelämän kilpailukykyyn, investointien toteuttamiseen sekä vastuullisen kasvun jatkumiseen maakunnassa.Vuoden 2015 jälkeen Lapin yritysten liikevaihto on kasvanut 14,8 % ja vienti 11 % lähes 4,5 miljardiin euroon. Työllisyys on parantunut samana aikana peräti 5 % ja noussut 70 % tasolle voimakkaista maakunnan sisäisistä vaihteluista huolimatta. Viimeisimpien työllisyyslukujen mukaan kehitys jatkuu edelleen samanlaisena.

Budjettiriihen yhteydessä tehdään päätöksiä mm. investointien vauhdittamisesta selvitysmiehenä toimivan valtiosihteeri Martti Hetemäen esityksen pohjalta. Hetemäen saamassa toimeksiannossa investoinneiksi määriteltiin sekä osaamista vahvistavia, T&K-toimia että kone- ja laiteinvestointeja. Myös hallituksen kestävän kehityksen tavoitteet otetaan huomioon. Tämän lisäksi hallituksen on syytä vauhdittaa myös konkreettisia investointihankkeita, joiden toteuttaminen voidaan aloittaa jo lähivuosina. Tällaisia ovat esimerkiksi Lapin biotuotehankkeet Kemissä ja Kemijärvellä. Edellistä suurta metsäteollisuuden investointia Äänekoskella tuettiin nopeuttamalla sen vaatimia lupaprosesseja. Hallituksen on päätettävä samanlaisesta menettelystä Metsä Groupin Kemin investointien lupaprosessien osalta sekä Boreal Biorefin jäljellä olevista vastaavista toimenpiteistä.

Hallituksen on myös sitouduttava molempien metsäteollisuusinvestointien edellyttämien liikenneinvestointien toteuttamiseen, mikäli hankkeet päätetään käynnistää. Kiireellisin näistä on Kemin syväväylän toteuttaminen, jotta se ehtisi valmiiksi ennen Metsä Groupin biotuotetehtaan mahdollista käynnistymistä toukokuussa 2022. Hallitus kirjasi Kemin syväväylän kesäkuussa julkistetun toisen lisätalousarvion pöytäkirjaan siten, että väylän syventäminen käynnistyisi vuonna 2021. Päätöstä on syytä nopeuttaa siten, että työt voitaisiin aloittaa jo vuonna 2020, jotta rakentaminen voisi tapahtua kahden kesäkauden aikana. Myös teollisuuden kuljetusten kannalta tärkeä VT4 Maksniemi-Karsikon risteysalue väli on jäämässä pullonkaulaksi Kemi-Oulu- tien parantamishankkeen rahojen loppuessa kesken. Hallituksen on syytä hoitaa puuttuva rahoitus viimeistään kuluvan vuoden seuraavassa lisäbudjetissa.

Soklin kaivoshanke on alkanut jälleen edetä ja sen toteuttaminen edellyttää myös liikenneinvestointeja. Kaikista kiireellisin näistä on noin puolen miljoonan euron suunnittelurahan saaminen Rovala-Sokli – tien suunnittelun käynnistämiseksi, jotta pitkään odotettu investointihanke etenisi.

Hallituksen esitys polttoaineveron korottamisesta 250 miljoonalla eurolla sisältyy ensi vuoden budjettiin. Vero on Lapin elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta erittäin haitallinen ja nostaa kuljetuskustannuksia jokaisella toimialalla teollisuudesta kauppaan ja matkailuun. Lapin kauppakamari kannattaa hallituksen pyrkimyksiä päästöjen vähentämiseen myös liikenteessä, mutta tällaisena verona toteutettava toimenpide ei kohdistu sinne, missä päästöt ovat liikennemäärien ja ruuhkien mukaan suurimmat, ja missä ovat parhaimmat mahdollisuudet siirtyä yksityisautoilusta käyttämään julkisia liikennevälineitä. Hallituksen tulee veronkorotusten sijaan kehittää muita päästöjen vähentämiseen ohjaavia toimia. Hinnankorotuksen on tarkoitus tulla voimaan elokuussa 2020, joten päätöksen muuttaminen tai siirtäminen ei vaaranna koko budjettia.

Hallitus päättää budjettiriihessä myös osasta hallitusohjelman 3 miljardin euron tulevaisuusinvestoinneista. Lapin osalta tärkeimpiä ovat hallitusohjelmassa mainitut Laurila-Tornio- rataosuuden sähköistäminen sekä HAMA-kehittämisen rahoitus, joka pitää sisällään myös kuljetustuen muuttamisen pysyväksi. Laurila-Tornio- radan sähköistämisen yhteydessä kannattaa tarkastella myös koko Lapin rautatieliikenteen kehittämistä sekä henkilöjunaliikenteen lisäämistä pienentämään matkailun hiilijalanjälkeä.

Tulevaisuusinvestoinneissa on varattu rahoitusta lisäksi koulutuksen kehittämiseen. Lapin yritysten tämän hetken suurin kasvun este on pula koulutetusta työvoimasta. Kun otetaan huomioon Lapin väestörakenne ja syntyvyyden lasku viime vuosina, tarvitaan koulutusjärjestelmään lisäpanostuksia ja kehittämistä. Tulevaisuusinvestointipäätöksellä hallitus voi tukea tehokkaasti kasvun jatkumisen mahdollistavan työvoiman saatavuutta.

Lapin kauppakamarin mielestä hallituksen tulee toimia harkiten budjettiriiheen niin ikään kuuluvassa yritystukien karsimisessa 100 miljoonan euron arvosta. Kiisteltyjä kaivosteollisuuden saamia tukia ja vähennyksiä tulee tarkastella kokonaisuutena eikä aloittaa karsimista vielä tässä vaiheessa ennen kuin kaivoslain uusimistarpeista on sovittu.

Lisätiedot:

Timo Rautajoki
toimitusjohtaja
Lapin kauppakamari
timo.rautajoki@chamber.fi
040 5511 289