KANNANOTTO: Lapin rajanylityspaikkojen aukioloaikoja ei tule rajoittaa

kauppakamariLausunnot ja kannanotot

Rajavartiolaitos on uudistaessaan omaa toimintaansa supistamassa muun muassa Rajajoosepin ja Sallan rajanylityspaikkojen aukioloa. Suunnitelma liittyy rajavartioston tavoitteeseen vahvistaa maaston valvontaa itärajalla, joka on sinänsä tärkeä tehtävä. Aukioloaikojen supistamistarve liittyy Rajavartiolaitokselle asetettuihin säästötavoitteisiin, minkä ei pitäisi olla enää nykytilassa voimassa muun ohessa turvapaikanhakijoiden määrän voimakkaan kasvun vuoksi. Hallituksen tulisi välittömästi perua aiempien hallitusten täydellisesti erilaisessa tilanteessa laatimat säästötavoitteet ja turvata maastovalvonnan lisääntymisestä koituvat uudet menot riittävällä rahoituksella, ettei minkäänlaisiin supistuksiin tarvitse ryhtyä itärajalla.

Rajajoosepin ja Sallan rajanylityspaikkojen aukiolon supistaminen vaikuttaisi suoraan myös tullin toiminnan laajuuteen ja palveluihin. Aukiolon rajoittamista ei voi perustella kestävästi vähentyneellä rajanylitysten määrällä, mikä johtuu poliittisista ja taloudellisista kriiseistä. Kaikki kriisit loppuvat aikanaan ja nyt hiljentynyt talousyhteistyö Suomen ja Luoteis-Venäjän pohjoisosien, kuten Murmanskin alueen kanssa viriää uudelleen. Venäjän talouden noustessa myös ostosmatkailuun liittyvät rajanylitykset nousevat vähintään entiselle tasolle.

Rajanylityspaikkojen vähintäänkin nykyisen laajuista aukioloa tarvitaan myös tavaraliikenteen tarpeisiin. On tärkeä huomata, että pelkkä tavaraliikenne ei yksin riitä virallisen rajanylityspaikan kriteerinä, vaan aina tarvitaan myös henkilöliikennettä ja sen sujuvuutta mahdollistavia aukioloaikoja. Murmanskin alueen vahva kaivosteollisuusklusteri kuljettaa yhä enemmän kaivosteknologiaa ja siihen liittyvä varaosia ja muita tarvikkeita Suomen ja Lapin kautta. Sallan rajanylityspaikan merkitys on erittäin tärkeä pääosin Kuolan niemimaan eteläosissa sijaitseville yhtiöille.

Myös suomalainen kaivosteknologiateollisuus toimii talouskriisistä huolimatta jatkuvasti Murmanskin alueella. Niistä Normet Oy:llä on huoltokeskus Apatiitin kaupungissa ja Metso Minerals on tiivisti mukana Olenogorskin rautakaivoksen kehittämisessä. Lisäksi Outotec Oy toimittaa teknologiaa lähes kaikille alueen kaivosyhtiöille.

Maailman suurimpiin kaivosyhtiöihin kuuluva Norilsk Nickel rakentaa suurta kuljetusterminaalia Murmanskin satamaan. Sen ensimmäinen vaihe on valmis ja loputkin vuoteen 2020 mennessä. Terminaalin kautta hoidetaan Länsi-Siperian Norilskin tehtaan huoltoliikenne ja sieltä tuodaan nikkeliharkkoja Kuolan niemimaan Montshegorskiin edelleen jalostettavaksi. Yhtiön uuden strategian mukaisesti sinne rakennetaan lähivuosina Norilskin tuotannon jalostuskeskus. Investoinnin arvo on lähes miljardi euroa. Lisäksi Norilsk Nickelillä on Petsamon alueella kaivos ja sulatto.

Kuolan niemimaalle on tulossa lähivuosina noin 2,5 miljardin arvoisia uusia investointeja. Kaivosteollisuuden osuuden arvioidaan olevan noin 800 miljoonaa euroa. Jamalin niemimaalle yhdessä kiinalaisten ja ranskalaisten kanssa LNG-tehdasta rakentava Novatek on päättänyt sijoittaa toimintakeskuksen Murmanskin satamaan. Samoin suuri venäläinen öljy-yhtiö Rosneft sijoittaa telakkansa sinne. Molempien hankkeiden yhteisarvo on yli miljardi euroa. Kaikki nämä hankkeet lisäävät lähivuosina henkilö- ja tavaraliikennettä sekä Rajajoosepin että Sallan rajanylitysasemilla. Siksi molempien asemien aukioloaikojen ja siellä tarjottavien palveluiden säilyminen vähintään nykytasolla on välttämätöntä.

Lapin ja Murmanskin alueen väliset rajanylityspaikat ovat tärkeitä myös Barentsin alueen talousyhteistyölle. Ruotsin Norrbottenin yrityksille ne ovat suorin ja kustannuksiltaan edullisin reitti Murmanskin alueelle. Myös Pohjois-Norjan eteläosista suorin kuljetusreitti kulkee Norrbottenin läpi Lapin kautta Murmanskin alueelle. Norjan Storskogin tai Suomen eteläisten rajanylityspaikkojen käyttäminen pidentää matkaa ja tekee liiketoiminnasta kannattamatonta.

Lapin kauppakamari vastustaa Rajajoosepin ja Sallan rajanylityspaikkojen aukiolon rajoittamista. Suomen hallituksen tulisi mahdollistaa tärkeä itärajan lisävalvonta muuttuneen tilanteen edellyttämällä lisärahoituksella, jotta Rajavartiolaitoksen toiminnan muutokset voidaan toteuttaa taloudellisen yhteistyön kärsimättä.