Kannanotto: Lapin liikenneyhteyksien kehittäminen on koko Suomen etu

adminLausunnot ja kannanotot

Suomen liikennejärjestelmä on uudistamisen tarpeessa. Liikenneväylät rapistuvat ja nykyisellä rahoituksella ei pystytä enää vastaamaan globaalin talouden ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn edellyttämiin haasteisiin. Muista Pohjoismaista poiketen Suomessa arvioidaan liikenteen ja matkustajamäärien vähenevän varsinkin Lapissa ja Itä-Suomessa. Naapurimaamme Norja ja Ruotsi panostavat pohjoisten liikenneyhteyksiensä kehittämiseen kaikissa liikennemuodoissa. Viime vuosina naapurimaissa varsinkin lentoliikenne on kehittynyt voimakkaasti ja myös uusien ratojen rakentamishankkeet etenevät. Ruotsin Norrbottenissa jopa henkilöjunaliikenne ulottuu Kiirunaan ja Norjan rajalle saakka. Suomen tuoreessa lentoliikennestrategiassa esitettiin useiden lentoasemien lakkauttamista ja VR on karsimassa Itä-Suomen junayhteyksiä. VR on lisäksi henkilöliikenteen kilpailun nopeuttamiskeskustelun yhteydessä kyseenalaistanut kuljetusvelvoitteensa. Yhdessä hallituksen suunnitteleman rautateiden ostoliikenteen vähentämisen kanssa nämä toimenpiteet voivat ulottua myös Lapin henkilöliikenteeseen.

Kehittämistarpeiden perustelut:

Viime vuosina Suomen teolliset työpaikat ovat vähentyneet kymmenillä tuhansilla ja talouskasvun kannalta tärkeä ulkomaankauppa on supistunut. Siksi on tärkeää, että kuluvalla hallituskaudella elinkeinoelämän kilpailukyvyn parantaminen koko maassa otetaan koko hallitusohjelman läpikäyväksi perusperiaatteeksi. Lapissa asuu noin 3.3% koko Suomen väestöstä. Maakuntien viimeisimmän vientitilaston mukaan Lapin viennin arvo, 3.7 mrd €, on
6.4% koko Suomen viennistä. Todellinen osuus lienee tätäkin suurempi tullin pääkonttoreita suosivan tilastointikäytännön johdosta. Maakuntien vertailussa Lappi on jaetulla 4. sijalla yhdessä Satakunnan kanssa. Lapin vienti on suurempi kuin merkittävänä vientimaakuntana pidetyn Pohjanmaan, ja kaksinkertainen Pohjois-Pohjanmaan vientiin verrattuna.

Pohjoisten ja arktisten alueiden merkitys on noussut viime vuosien aikana. Lappi sijaitsee keskellä tätä valtavien mahdollisuuksien aluetta ja Suomen tärkeimmät arktiset liikenneyhteydet kulkevat Lapin kautta. Alueen investointipotentiaali on lähes 200 miljardia euroa. Viime vuosina alueen uusien investointihankkeiden käynnistäminen on lykkääntynyt pitkittyneen talouskriisin, raaka-aineiden ja öljyn hintojen laskun johdosta. Myös maailman poliittisten kriisien vaikutus on ulottunut pohjoiseen saakka. Lapissa on kuitenkin käynnissä kaksi kaivoslaajennusta, yhteisarvoltaan yli 350 miljoonaa euroa sekä Tornion Manga LNG –terminaalin rakentamishanke. Kriisit loppuvat aikanaan ja globaalin kaupan suhdanteet muuttuvat. Juuri nyt pitää tehdä ne päätökset, joilla turvataan Suomen elinkeinoelämän kilpailukyky pohjoisessa.

Viimeisen kymmenen vuoden teollisuus- ja kaivosinvestointien ansiosta Lappiin on syntynyt teollisuuspalvelu-, huolto- ja kunnossapitokeskittymiä, joista tulevaisuudessa voidaan palvella myös Pohjois-Norjassa, Norrbottenissa sekä Murmanskin alueella toimivia teollisuusyrityksiä ja kaivoksia. Lapin kauppakamarin keväällä 2015 toteuttaman kyselyn mukaan lähes sata eteläsuomalaista yritystä on edelleen kiinnostunut avaamaan toimipisteensä Lappiin.
Lapin matkailun positiivinen kehitys jatkuu kriiseistä huolimatta. Venäläisten matkailijoiden vähentyminen on kompensoitu kasvulla muualta Euroopasta ja Aasiasta. Paremmilla lentoyhteyksillä päästäisiin tätä nopeampaan kasvuun.

Lapin liikenneverkkoa on kehitettävä, jotta suomalaiset yritykset ovat kilpailukykyisiä Euroopan pohjoisosien investoinneissa ja kehittyvillä markkinoilla. Lappiin tulevat matkailijat on saatava sujuvasti perille kehittämällä sekä kotimaisia että suoria ulkomaanreittejä Lapin lentokentille. Tämä edellyttää koko Suomen liikennejärjestelmän nykyaikaistamista, kilpailun lisäämistä sekä uusien rahoitusjärjestelmien käyttöönottoa. Panostus Lapin liikenneyhteyksien kehittämiseen lisää Suomen vientiä ja mahdollistaa osaltaan valtion talouden tasapainottamista ja antaa kasvusykäyksiä kaikille toimialoille.

Esitykset toimenpiteiksi:

1) Tieliikenne

Maantieliikenteen merkitys Lapin elinkeinoelämän kuljetuksissa on koko ajan kasvamassa. Metsäteollisuuden puukuljetuksista suuri osa tulee tehtaille tai ns. Lapin pendelin kuormausalueille autokuljetuksina. Kaivosteollisuuden tuotteet kuljetetaan kokonaan maanteitse, samoin huolto-, kunnossapito- ja muu tavaraliikenne hoidetaan rekoilla. Maantiekuljetusten lisääntymisen taustalla on myös vaikeus lisätä Lapin rautatiekuljetusten määrää.

Lapin kautta suuntautuu kasvavaa rekkaliikennettä myös etenkin Pohjois-Norjaan Tromssan, Altan, Hammerfestin ja Kirkenesin alueille sekä myös Kuolan niemimaan teollisuuslaitoksiin.

Kasvavan maantieliikenteen rasittaman tieverkon kunto on lisäksi jatkuvasti heikkenemässä ja erityisesti talvikunnossapidon taso haittaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta.

  • VT 4 kunnostaminen
    – VT 4 Kemi-Oulu –välin uudistaminen on Lapin elinkeinoelämän tärkein tiehanke
    – Lisäksi koko VT 4 uudistaminen Oulu-Jyväskylä- sekä Kemi-Ivalo- välillä parantaa Lapin elinkeinoelämän kilpailukykyä.
  • Lapin tieverkon kunnostaminen sekä talvikunnossapidon tason selkeä korottaminen osana hallituksen liikenteen kärkihanketta.
  • Norjaan johtavien tieyhteyksien uudistaminen yhteistyössä Norjan kanssa sekä muiden Lapin kansainvälisten tieyhteyksien kehittäminen
    – VT 21 Tornio-Kilpisjärvi sekä Palojoensuu-Hetta-Kivilompolo, Sevetin tie
    -VT 5 sekä Sallan rajanylityspaikan tieyhteydet
  • Raskaiden kuljetusten käyttämän tieverkon siltojen vahvistaminen sekä elinkeinoelämän raaka-ainekuljetusten kannalta tärkeän alemman tieverkon kunnossapidon tason parantaminen.
  • Ulkomaisen rekkaliikenteen vinjettimaksun käyttöönotto hallitusohjelman mukaisesti sekä muu sääntely
    – Lapin kautta kulkevan kansainvälisen liikenteen maksut mahdollisuuksien mukaan Lapin tieverkon kunnossapitoon
    – Talvikauden rengas- ym. säädökset

2) Rautatieliikenne

Rautateiden tavaraliikenteen kilpailu on ollut mahdollista jo useiden vuosien ajan, mutta se ei ole mm. kaluston hankinnan kalleuden vuoksi vielä todella käynnistynyt. Hallitus on myös alkanut pohtia kilpailun ulottamista myös henkilöliikenteeseen suunniteltua nopeammin. Hallituksen tulee ottaa kantaa myös kaluston hankintaa koskeviin ongelmiin rautatieliikenteen kilpailun lisäämistä koskevien päätösten yhteydessä. Lapin teollisuuden kuljetukset antavat hyvän pohjan tavaraliikenteen kehittämiselle ja kilpailu todennäköisesti mahdollistaa myös kaivosteollisuuden kuljetusten siirtymisen kiskoille. Lapin matkailun kasvu on hyvä pohja myös ainakin huippukausina henkilöliikenteen lisäämiseen ja se lisäisi myös Oulun lentoaseman roolia matkailuliikenteessä. Pohjois-Ruotsin rautatieyhtiö Norrtåg Ab voisi kilpailun toteutuessa laajentaa reittinsä myös Suomen puolelle edellyttäen että Laurila-Tornio -ratayhteys saadaan rakennettua. Tavaraliikenteessä tulee myös palauttaa multimodaaliliikenne pohjoisen ja etelän välillä. Tämän laajentaminen Oulun lisäksi Kemi-Tornio- alueelle ja jopa Rovaniemelle vähentäisi painetta VT 4:n jo nyt ruuhkaisessa liikenteessä.

  • Laurila-Tornio –yhteyden sähköistäminen ja rautatieyhteistyö Ruotsin kanssa
    – Henkilöliikenteen kehittäminen matkailun tarpeisiin
    – Ruotsin rataverkko Kemiin saakka
  • Kilpailun lisääminen rautatieliikenteessä sekä kaluston hankintaan liittyvien ongelmien ratkaiseminen.
  • Multimodaalikuljetusten palauttaminen rautateillä pohjoinen–etelä –välille ja uuden yhdistettyjen kuljetusten terminaalin perustaminen Kemi-Tornio –alueelle sekä mahdollisesti Rovaniemelle.
  • Kansainvälisten junayhteyksien kehittäminen pohjoisessa sekä ns. Jäämerenradan rakentamistarpeen selvittely osana kansainvälistä kuljetusverkkoa
    – Rovaniemi-Sodankylä- radan suunnittelu kaivosliikenteen tarpeisiin
  • Oulu-Seinäjoki -ratahankkeen kakkosvaihe

3) Lentoliikenne

Riittämättömät lentoyhteydet heikentävät Lapin matkailun kehittymistä ja rapauttavat teollisuuden kilpailukykyä. Erityisesti Kemi-Tornio -lentokentän uhanalaisuus ja Finnairin suunnitelmat vähentää lentoja ovat ristiriidassa alueen metsä- ja metalliteollisuuden kehittämissuunnitelmien kanssa. Matkailun osalta ongelmana ovat Rovaniemen, Kittilän ja Ivalon lentoyhteydet. Ratkaisun löytymisen edellytyksenä on nykyistä useampien lentoyhtiöiden saaminen sekä Lapin että Helsingin välisille kotimaan reiteille että myös uusille suorille kansainvälisille yhteyksille.

  • Lapin lentoliikenteen kehittäminen hallituksen kärkihankkeeksi
    – Hallitus käynnistää Lapin lentoliikenteen viisivuotisen kokeiluhankkeen, jossa lentoyhtiöt saavat joko vapautuksen tai huomattavan alennuksen Finavia Oy:n perimistä maksuista.
    – Lennonjohto- ja lennonvarmistusjärjestelmiä sekä muita vastaavia toimintoja kehitetään paremmin kilpailua tukevaan suuntaan käyttäen tarvittaessa valtion omistajaohjausta.
    – Lapin matkailua tukeva markkinointikampanja käynnistetään yhdessä Finnair Oy:n kanssa hallitusohjelman mukaisena kärkihankkeena.

4) Merenkulku

Ympärivuotinen kustannuksiltaan kilpailukykyinen talvimerenkulku on edelleenkin Suomen vientiteollisuuden kilpailukyvyn kulmakivi. Jäänmurtajakalustoa uudistettaessa on otettava huomioon teollisuuden sekä myös kasvavan kaivosteollisuuden yhteiset kuljetustarpeet. Sama koskee talvimerenkulun rahoitusta. Öljyn hinnan lasku ja rikkidirektiivi eivät ole lisänneet teollisuuden kustannusrasitetta, mutta toisaalta teollisuus ei kuljetuskustannusmielessä ole myöskään hyötynyt hinnan laskusta. Itse asiassa kilpailukyky on heikentynyt rikkidirektiivin ulkopuolella oleviin kilpailijamaihin verrattuna.

  • Pohjoisen talvimerenkulun ja jäänmurron turvaaminen kustannuksiltaan kilpailukykyisinä.
  • Rikkidirektiivin aiheuttaman kilpailukyvyn heikkenemisen kompensoiminen.
  • LNG:n käytön tukeminen
  • Lapin syväsataman Ajoksen väylän syventäminen 14 m kaivosteollisuuden tarpeiden mukaisesti.

5) Liikenteen ja sen investointien rahoitus

Suomen liikenneinvestointien rahoitusjärjestelmä poikkeaa muiden Pohjoismaiden käyttämistä järjestelmistä. Uusien liikenneyhteyksien rakentaminen on nähtävä kansantalouden tilinpidossa ja valtion budjetissa pitkälle tulevaisuuteen suuntautuvana investointina eikä nykyiseen tapaan kertaluontoisena kuluna. Suomen hallituksen tulee käynnistää toimenpiteet elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta parhaan mahdollisen rahoitusjärjestelmän kehittämiseksi osana valtion budjettirahoitusta. Suuremmissa investoinneissa on mahdollista käyttää myös Euroopan unionin ESIR- investointirahastoa sekä etenkin pohjoisen ja Arktisen alueen hankkeissa kansainvälisiä investointiyhtiöitä, jotka ovat kiinnostuneet uusien pohjoisten yhteyksien käyttämisestä.